Paikallisuutiset

Pietarsaaressa sijaitsevasta Kråkholmanjärvestä tulee virallinen lintujen taukopaikka

Pietarsaari

Pietarsaaren keskustan läheisyydessä sijaitsevassa Kråkholmanjärvessä on ollut elämää viime viikkoihin saakka, mutta nyt se on hennon jään kuorruttama.

Viimeiset vesilinnut ovat lähteet pakoon Suomen talvea. Paperitehdas pyörii pienen järven laidalla. Vesilintujen suosima Kråkholmanjärvi on asemakaavalla varattu luonnonsuojelualueeksi vuonna 1983.

Nyt järvi on päässyt mukaan myös valtakunnalliseen SOTKA levähdysalueverkostoon. Hankkeessa vesilinnuille perustetaan levähdyspaikkoja, joissa ei saa metsästää

”Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa nämä kaksi varsin erilaista järjestöä työskentelevät yhteisen päämäärän hyväksi.” Heikki Helle Lintuvesiasiantuntija

Levähdysaluehanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama vesilintukantojen hoitoon kohdistettu toimi, jota toteuttavat Suomen Metsästäjäliitto ja lintuharrastajajärjestö BirdLife Suomi. Metsästäjät ovat ehdottaneet alueita itse.

– Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa nämä kaksi varsin erilaista järjestöä työskentelevät yhteisen päämäärän hyväksi, sanoi BirdLifen lintuvesiasiantuntijaHeikki Helle järven rannalla tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Vesilintukannat ovat sinisorsaa lukuun ottamatta pienentyneet, koska vesilintujen elinympäristöt ovat kehnossa tilassa rehevöitymisen takia. Ravinnon määrä vähenee, kun särkikalat kilpailevat samasta ravinnosta. Vieraspedot aiheuttavat ylimääräistä vaivaa vesilinnuille.

SOTKA-hankkeella luodaan maan kattava levähdysalueverkosto tärkeiden muuttoreittien varrelle. Levähdysalueet ovat tärkeitä syksyllä, ettei samaan aikaan kaikkialla alkava metsästys ajaisi vesilintuja muuttomatkalle ennen aikojaan.

– Tällaiset alueet ovat elintärkeitä vesilinnuille, että ne voivat lähteä muuttomatkalle oman rytminsä mukaisesti, sanoo Suomen Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntijaVeli-Matti Pekkarinen.

Hyvällä levähdysalueella on runsaasti laadukasta ravintoa, jotta linnut voivat tankata ravintovarastonsa täyteen ennen muuttoa.

– Mitä pidempään vesilinnut pysyvät Suomessa, sitä varmemmin ne palaavat Suomeen, koska ne ovat muuttaessaan paremmassa kunnossa. Rasvaa on kertynyt ja höyhenpeite on paremmassa kunnossa, sanoo Pekkarinen.

Nykyisin, kun levähdysalueita on liian vähän, linnut lähtevät liian varhain muuttomatkalle. Höyhenpuku ei ole kunnossa ja lentorasvaa on liian vähän.

Ihmisetkin hyötyvät lintukannan vahvistumisesta, koska niiden puuhia on virkistävää seurata. Samalla huomio kiinnittyy lintujen elinolosuhteisiin ja hyvinvointiin.

Koko maassa hankkeen piirissä on parikymmentä kohdetta, joista pohjoisimmat Oulun seudulla. Tavoitteena on saada 150 kohdetta hankkeen piiriin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kråkholmanjärvi on ensimmäinen SOTKA-hankkeeseen kuuluva kohde Pietarsaaren seudulla ja Keski-Pohjanmaalla. Asiasta voidaan kiittää paikallista luontoharrastajaaMika Hopiavuorta, joka otti SOTKA-hankkeen vetäjiin yhteyttä.

– Tukkasotka ja telkkä ovat Kråkholmanjärven valtalajit pitkälle loka-marraskuuhun. Sorsalajeja tavataan myös, sekä joskus myös harmaahaikaroita, kertoo Hopiavuori.

– Tänä kesänä järvellä on ollut punasotkapariskunta koko kesän ajan, sitä ei ole muutamaan vuoteen näkynyt. Sitten on myös nokikanat pienenä ryhmänä, Hopiavuori lisää.

Punasotkakannat ovat romahtaneet Suomessa noin 90 prosentilla lyhyessä ajassa, minkä takia niitä ei saa metsästää. Punasotkahavainto kertoo, että paikka on laadukas.

– Kråkholmanjärvi toimii malliesimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun hyvä vesilintualue jätetään metsästyksestä sivuun, sanoo Pekkarinen.

Hankkeessa ei rakenneta mitään näkyvää, sillä pääpaino on koulutuksessa ja tiedotuksessa. Lähiaikoina järven rannalle pystytetään kuitenkin infotaulu huomionosoituksen merkiksi.