Paikallisuutiset
Pietarsaaren työväenopiston talo vetelee viimeisiään: sisäilmaongelmia ja muuta turvallisuutta tutkitaan – pahimmassa tapauksessa kurssitoiminnalle löydettävä korvaavat tilat
Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto on kaikesta päätellen suurten haasteiden edessä tuota pikaa.
Niin kutsuttu Thodénin talo Runeberginkadun varrella on sellaisessa kunnossa, että sen päivät saattavat olla luetut työväenopiston kurssikäytössä. Sisäilmaongelmat ja yleinen epäajanmukaisuus voivat johtaa siihen, että opiston on alettava katsella kurssitiloja toisaalta.
Selvitykset tilojen soveltuvuudesta nykyiseen käyttötarkoitukseensa ovat jo alkaneet. Kesäkuun alussa tiloja kävi läpi kaupungin ja työterveyshuollon ryhmä, jonka raportin valmistumista vasta odotellaan.
RehtoriPäivi Rosnellilla on kuitenkin jo vainu todennäköisestä lopputulemasta.
– Ryhmä teki perusteellista työtä käyden läpi työpaikan riskejä sekä fyysisiä ja psyykkisiä kuormituksia tässä tilassa. Silloin kyllä jo todettiin, että nämä tilat ovat ehkä tulleet tiensä päähän, Rosnell sanoo.
Oletettavasti talo vaatisi perusteellisen peruskorjauksen vastatakseen nykyvaatimuksia opetustiloina. Ja siihen Pietarsaaren kaupungilla on taloudellisessa mielessä niukasti jos ollenkaan varaa.
Uusi lukuvuosi polkaistaan normaaliin tapaan käyntiin noin kuukauden kuluttua, mutta Päivi Rosnell arvioi, että tarkempaa tietoa tulevasta on luvassa jo ennen kevättä.
– Aluehallintovirasto odottaa työterveysraporttia niin ikään. Avi antaa sitten toimenpide-ehdotukset. Ensi vaiheessa varmaankin tullaan suorittamaan kunnolliset sisäilmamittaukset, jotka on tehtävä tiettyyn vuodenaikaan. Varmasti ensi lukuvuoden aikana esitetään ratkaisuja siitä, mitä tälle talolle on pikku hiljaa tehtävä.
Asiat lähtivät liikkeelle vuoden 2018 aikana. Tuolloin usea opiskelija ja muutamat opettajat reagoivat heikkoon sisäilmaan kurssien aikana. Osa ei pystynyt enää osallistumaan kursseille tai opetukseen.
Rosnellin mukaan kiinteistölle tehtiin riskikartoitus, ja sisäilmatyöryhmä tutustui taloon. Yhteenvetona se päätyi nimeämään tilat soveltumattomiksi tarkoitukseensa.
Paitsi että ilmanvaihto on puutteellinen, myös sähköistys on reippaasti ajastaan jäljessä. Vanhat johdot ovat myös ylikuumenneet kuormituksen seurauksena.
– Tämä aiheuttaa myös sen, ettei taloon voida asentaa mitään uutta tekniikkaa. Sellainen vaatisi kokonaan uuden sähköjärjestelmän.
Ilmanvaihtoa on yritetty parantaa käytettävissä olevin keinoin. Tietyt kurssit on kuitenkin jouduttu viemään kokonaan pois talosta.
Keramiikan polttaminen ja posliininmaalaus ovat etsiytyneet uusiin osoitteisiin. Ratkaisuksi tuli siirtää ne tulevaksi lukuvuodeksi Arbiksen vastaaviin tiloihin Tupakkamakasiinilla.
Rosnellin mukaan kahden opiston kurssien limittämisessä samoihin tiloihin oli haastetta, mutta siinä onnistuttiin.
Minkäänlaisesta uudisrakennuksesta työväenopistoille Päivi Rosnell ei edes unelmoi. Perusopetuksen jätti-investoinneissa on kaupungille tarpeeksi kantamista.
– En näe, että toimintamme sellaista tarvitseekaan. Kunhan löytyy riittävästi tilaa muualta, hän tuumii, mikäli jatkotutkimuksen perusteella Runeberginkadun taloon esitettäisiin lappua luukulle.
Sen sijaan hän pohtisi mieluusti hanketta, jossa kaikkia Pietarsaaren julkisia tiloja voitaisiin käyttää maksimaalisesti hyödyksi ja niiden käyttöaste voitaisiin optimoida.
Hallinnollisetkin uudistukset olisivat hänen mielestään tutkimisen arvoisia.
– Kaupungin taloudellinen tilanne on aika huolestuttava, ja silloinhan täytyy tehdä järkeviä ratkaisuja. Useat kunnat ovat yhdistäneet opistojaan, Rosnell toteaa.
Hän mainitsee esimerkkeinä Vaasan, jossa hallinnollista yhteistyötä tekevät suomen- ja ruotsinkieliset opistot sekä musiikin ja taiteen perusopetus. Kokkolassa niin ikään työväenopistot ovat saman katon alla taideopetuksen kanssa.
– Meilläkin on vaihtoehtoja tällaiseen ihan samalla tavalla, Rosnell sanoo ja viittaa yhteistyömahdollisuuksiin Arbiksen ja Wava-opiston kanssa.
– Taloudelliset reunaehdot tulevat varmasti vaikuttamaan keskusteluun tällaisista kombinaatioista. Voisimme käyttää hyväksi monia kaksikielisiä opettajia ja siten saada päteviä opettajia molemmille kieliryhmille, tiettyjä kursseja voisi yhdistää ja hyödyntää tiloja yhdessä, Päivi Rosnell miettii.
Lue myös:
Porvaristalosta työväenopistoksi
Suomenkielisen työväenopiston talon Runeberginkadulla rakennutti kauppahuoneen omistaja Johan Adolf Thodén Pietarsaaren palon jälkeen vuonna 1836.
Siihen tehtiin laajennusosa 1850-luvulla ja pihapiiriin rakennettiin pienempiä rakennuksia.
Tupakkatehdas Strengberg osti talon vuonna 1918 johtajiensa asunnoksi.
Sota-ajan tehtaan johtajana oli Heikki Kekoni, joka tunsi henkilökohtaisesti marsalkka Gustaf Mannerheimin. Mannerheim vieraili Kekonin asumassa talossa vuonna 1946. Sillä vierailulla marsalkka sairastui, ja hänen vatsahaavansa leikattiin Malmin sairaalassa Pietarsaaressa.
Strengbergin johtajista taloa asui myöhemmin Lauri Miettinen, jonka luona puolestaan vieraili tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Tupakkatehdas myi kiinteistön Pietarsaaren kaupungille vuonna 1966. Taloon sijoittui siihen saakka hajallaan ympäri kaupunkia toiminut lastentarhanopettajaopisto.
Kun lastentarhanopettajaopistolle valmistui oma kiinteistö vuonna 1981, Runeberginkadun taloon muutti suomenkielinen työväenopisto.