Paikallisuutiset
Pietarsaaren Palokunnantalon tulevakin elämä suunnitellaan teatterin ehdoilla
Pietarsaari sai viime viikolla hieman yllättävänkin tunnustuksen, kun paikallinen Palokunnantalo nosti kaupungin Itämeren alueen kulttuurihelmeksi.
Muut Itämeren alueen kulttuurihelmen tittelin vuonna 2024 saavat kaupungit ovat Svendborg Tanskassa, Kiel Saksassa ja Rūjiena Latviassa. Kansainvälinen tuomaristo valitsi voittajat kahdentoista hakijan joukosta viime keskiviikkona.
Vuonna 1912 valmistunut, Torben Grutin suunnittelema paloasema ei niittänyt laakereita pelkän arkkitehtuurinsa tähden, mikä sekin on toki huomionarvoinen.
Taustalla on Pietarsaaren kaupungilla toimineen työryhmän ajatus kehittää Palokunnantalosta matalan kynnyksen kulttuuritalo, jonne kaikki ovat tervetulleita.
– Tarkoitus on kuunnella asukkaita ja yhdistyksiä, mitä mieltä he ovat. Ei ole tarkoitus, että me [viranhaltijat] päätämme, vaan he ovat mukana koko ajan tässä prosessissa, Pietarsaaren kaupungin kehityspäällikkö Johan Lithén kertoo.
– Ideana on saada enemmän elämää taloon. Sehän on loistopaikka kaupungissa. Muistan, kuinka paljon talolla tapahtui vielä 1980-luvulla ja 90-luvun alussakin.
Lithénin mukaan Palokunnantalolla on taas alkanut tapahtua. Muutama vuosi sitten siihen avattiin ravintola, ja siellä on pidetty muun muassa jazz-festivaaleja. Kaupunki on alkanut kunnostaa kolmea asuntoa yhteistyössä ammattikoulu Optiman kanssa.
Ennen muuta talossa on koko ajan ollut vilkasta teatteritoimintaa. Pietarsaaren Näyttämö ja Teater Jacob jakavat näytäntökaudet keskenään. Johan Lithén toteaa, että teatteriyhdistysten ei tarvitse olla huolissaan tulevaisuudestaan talossa.
– He ovat mukana tässä suunnittelussa, joka tehdään periaatteessa heidän ehdoillaan. Haluamme mukaan ne, jotka ovat jo aktiivisia talon käyttäjiä, Lithén sanoo.
Hän on tietoinen siitä, että teatterit rekvisiittoineen ”omivat” salin pitkiksi ajoiksi keväisin ja syksyisin. Väliaikoina talolle voisi olla muuta käyttöä.
– On varmaan mahdollista teattereiden kanssa yhteistyössä järjestää asiat niin, että ne sopivat heidän aikatauluihinsa.
Yksityiskohtaisempi suunnittelu Palokunnantalon tulevaisuudesta on vielä lähtökuopissaan. Itämeren kulttuurihelmeksi nimeäminen ei sinällään tuo vielä rahaa esimerkiksi peruskorjaukseen, mikä kylläkin siintää ideoitsijoiden horisontissa.
Johan Lithén uskoo, että kun talo on nyt tavallaan kiinnitetty valokeilaan, sen remontointiinkin on helpompaa saada ulkopuolista avustusta.
– Jos meillä on suunnitelma, se vaikuttaa positiivisesti, kun avustuksia haetaan eri tahoilta. Myöntäjille on tärkeää, että talo otetaan hyötykäyttöön. Tukea on mahdollista saada, kun puhutaan kulttuuritalosta.
– Haastavaa on se, että kaupungilla ei ole juurikaan rahaa lähivuosina. Yleensä näissä hankkeissa kaupungin pitää itse sitoutua satsaamaan jotain avustusten ehtona.
Rakennuksen infra ei ole ajan vaatimuksia vastaavassa kunnossa. Jotta matalan kynnyksen kulttuuritalon vaatimus toteutuisi, se edellyttäisi esimerkiksi hissiä. Tänään liikuntaesteisten on vaikeaa osallistua tapahtumiin.
Lithénin mukaan hissin luontevin paikka olisi Palokunnantalon tornissa.
Pietarsaari ja muut voittajakaupungit osallistuvat nyt vuoden kestävään Cultural Pearls -ohjelmaan. Siihen sisältyy mentorointia toimintasuunnitelman toteuttamisen tueksi, asiantuntijoiden panosta ja verkostoitumista, kansainvälistä vaihtoa sekä valmis malli paikallisten kulttuuri- ja luovien alojen palvelujen hankintaan.
Verkoston kautta kaupungit saavat käyttöönsä tietoa ja parhaita käytäntöjä kulttuurilähtöisestä sosiaalisesta resilienssistä. Hanke kannustaa kaikkia hakijoita toteuttamaan toimintasuunnitelmansa ja liittymään yhteiseen visioon sosiaalisen joustavuuden rakentamisesta yhteisöissä kaikkialla Itämeren alueella.
BSR Cultural Pearl on Euroopan mittakaavassa pienille kaupungeille ja kunnille suunnattu titteli. Hanke tarjoaa kaupungeille ja kunnille ohjelman, jolla vahvistetaan niiden kykyä käyttää kulttuuria sosiaalisen kestävyyden rakentamiseen.
Pohjanmaan liitto on kumppanina kolmivuotisessa hankkeessa.