Paikallisuutiset

Nyrkkipajasta nousi yli 100 hengen vientiyritys: maatalouskonevalmistaja Elhon yli 50-vuotinen tarina kerrotaan nyt kirjan sivuilla

Pännäisissä toimivan maatalouskonevalmistaja Elhon tarina kerrotaan nyt myös kirjan muodossa. Nimenomaan tarina, sillä kertojaHenrik ”Otis” Othman on pysytellyt uskollisena pitkälle journalistin uralleen sen sijaan, että olisi tavoitellut perinteisen historioitsijan roolia.

Othman teki vastaavan kirjan toisesta pedersöreläisyrityksestä Ekeristä vuonna 2021, mistä Ab El-Ho Oy:n hallituksen puheenjohtajaCarola Gustafsson saikin vinkin kirjoittajaa etsiskellessään.

– Alun perin suunnittelimme kirjaa Elhon täyttäessä 50 vuotta, mutta silloinen kirjoittaja vetäytyi hankkeesta, emmekä ehtineet löytää toista, Gustafsson kertoo.

Elho perustettiin vuonna 1968, eli perheyrityksellä on ikää nyt 54 vuotta. Perustajan Arne Löfvikin lapset ja lapsenlapset ovat nyt yrityksen ohjaksissa. Hallituksessa istuvat myös Dan Johan Löfvik ja hänen poikansa Sebastian ja Joakim Löfvik.

Othman halusi sijoittaa kirjan laajempaan kokonaisuuteen, ja luotaa siinä myös maatalouden kehitystä ja ennen kaikkea valtavaa muutosta viimeisten 50 vuoden aikana.

– 1960-luvun lopulla Suomi oli vielä erittäin agraarinen yhteiskunta. Maatiloja oli lähes 300 000 ja niiden keskikoko oli yhdeksän hehtaaria. Nyt tiloja on 46 000 ja keskikoko on 50 hehtaaria. Maataloudesta sai elantonsa 30 prosenttia väestöstä, nyt kolme, Othman avaa.

Elhon näkökulmasta koneita myydään vähemmän, mutta ne ovat suurempia ja kehittyneempiä. Koska Pännäisten tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin, yritys jatkaa kasvuaan tänäkin päivänä.

Kaupunkilaispoikana kirjoittaja opiskeli maatalouden rakennemuutoksen alusta pitäen. Lisäväriä tarinaan tuovat monet haastattelut, joissa ei ole kuunneltu yksinomaan isännän ääntä.

– Halusin laajentaa perspektiiviä ja haastattelin myös yrityksen varastomiehiä, hitsareita, myyntiassistentteja ja maalareita.

Yrityksen perustajaa, jo edesmennyttä Arne Löfvikiä luonnehditaan kirjassa ”talonpojaksi, joka halusi enemmän”. Nuoren Arnen myyjäntaidot ja kaupanteon kutsumus ohittivat perinteen maatilan jatkamisesta.

Aluksi hän työskenteli menestyksekkäästi myyntitöissä Keskolla, mutta mielessään hänellä oli jo varhain halu kokeilla jotain omaa. Vaimo Ragni oli kuunnellut puheita aikansa, ja kerrotaan tämän sanoneen miehelleen, ettei enää usko siihen.

Mahtoiko tästä sitten näyttöhalu kasvaa, mutta vuonna 1968 hän perusti Elhon, joka aloitti maatalouskoneiden maahantuonnilla Tanskasta.

Myyntimiehen kyvyistä kertoo anekdootti, jossa Arne Löfvik istui saksalaisen kollegansa kanssa illallisilla. Puhe kääntyi herrojen myyntituloksiin.

– Kaksikymmentä, sanoi saksalainen.

– Kahdeksantoista, vastasi Löfvik, ja vierustoverit onnittelivat toisiaan hyvästä työstä.

Sittemmin selvisi, että saksalainen oli myynyt 20 konetta, kun taas Löfvik 18 junanvaunullista samoja koneita.

Omien koneiden tuotanto pääsi kunnolla vauhtiin 1970-luvulla. Lövössä sijaitseva navetta lakkasi riittämästä tuotantotiloiksi, ja vuonna 1980 valmistui ensimmäinen halli valtatie 8:n ja rautatien risteyksen tuntumaan Pännäisissä. Yritys on sen jälkeen laajentunut moneen kertaan samalla tontilla.

– Nyrkkipajasta navetassa on kasvanut yli 100 työntekijän vientiyritys, jolla on kymmenien miljoonien eurojen liikevaihto, Henrik Othman kiteyttää.

Elholla on tosiaan tänään 110 työntekijää, ja kuluvan tilikauden liikevaihdoksi ennustetaan noin 35 miljoonaa euroa.

Maatalouskoneita Elho vie kaikille asutuille mantereille. Vientiin menee neljä viidesosaa tuotannosta.

Elho-kirja on julkaistu toistaiseksi ruotsinkielisenä. Suunnitelmissa on kuitenkin, että siitä tehdään myös suomen- ja englanninkieliset painokset ensi vuoden puolella.

– Suomalaiset myyjämme ovat toivoneet suomenkielistä versiota. Onhan enemmistö asiakkaistamme suomenkielisiä, Carola Gustafsson sanoo.

Kirja tulee myös myyntiin paikalliseen kirjakauppaan. Myynnistä kertyvät tulot Elho lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, kuten Nada Nordille ja Project Liv -yhdistykselle.