Kulttuuri

Mari Arvinen tuo elävän väriloiston Tupikselle – Spontaanisti ja intuitiivisesti luova kuvataiteilija ei luonnostele lainkaan

Kun Pietarsaaren Tupakkamakasiinin näyttelytilaan astuu kunnolla sisään ja hahmottaa ensimmäisen yleisnäkymän Mari Arvisen Luonto-näyttelystä pomppaa melkein mieleen, että onko tämä liikaa. Sellaisella värien tykityksellä suonenjokelainen kuvataiteilijaMari Arvinen nimittäin luonnon kokee ja kuvaa.

Kun teoksia lähtee katsomaan lähempää - ja näitä usein kookkaita tauluja kannattaa tutkia paitsi riittävän etäältä niin myös hyvinkin likeltä - tulee ajatelleeksi, että työt kumpuavat jostain tietoista pinta-ajattelua syvempää.

Taiteilija vahvistaa vaikutelman.

– En luonnostele yhtään, vaan kaikki lähtee siitä, että maalaus on ensin lattialla ja isojakin massoja [värejä] siihen laitan ja liikuttelen sitä väriä edestakaisin. Pursotan siis pussista ja levitä esimerkiksi ikkunalastoilla. Se on hirmu kokeellista.

Luonto on todistava, vaikuttava ja käsittämätön. Siihen kiteytyy viisaus ja olemisen kaikkeus.

– Ja kun pohja näyttää kivalta, niin jätän sen kuivumaan. Sitten nostan sen pystyyn ja jätän kuivumaan ja alan nähdä mitä siellä on. Niistä aluista se sitten lähtee ihan mielikuvituspohjalta. Esimerkiksi jos lapsena on katsonut jotain tapettia tai kuusen kuvioita, niin se liksahtaa päälle ja alkaa löytyä niitä asioita. En missään nimessä halua suunnitella etukäteen kuin korkeintaan sen, että millä värillä aloitan.

Arvinen määrittääkin töidensä alkusyyt mielikuvitusinformaatioksi. Teoksen edetessä alkaa suunnitelmallinen ja rationaalinen mielikin toki nostaa päätään, mutta käytetyt tekniikat ovat omiaan pitämään mukana myös intuitiivisen tason.

– Tunnistan esimerkiksi maalin paksuuden käsituntumalla. Akryylivärien viskositeetti, värien intensiivisyys ja materian kemia keinuttavat minua omaan arvoitukselliseen maailmaansa.

Miksi juuri akryyli? Yksi valinnan perusteista on hyvinkin käytännöllinen.

– Asumme vanhassa kansakoulussa, jonka entisessä liikuntasalissa työskentelen. Akryylimaali ei haise kovin voimakkaasti, vaikka työtilassani toki ilmanvaihto onkin.

Mari Arvinen on työskennellyt päätoimisena kuvataiteilijana parikymmentä vuotta. Kun tämän näyttelyn nimi on Luonto on taiteilijalle tehtävä klisenkin klassikkokysymys siitä, mitä luonto hänelle pohjimmiltaan merkitsee.

– Luontoon kiteytyy viisaus ja olemisen kaikkeus. Se on niin suuri selittävä elementti, että minä olen siinä pieni.

– Luonto on todistava, vaikuttava ja käsittämätön. Ihan jo vuodenaikojen vaihtelut, kaikki vain tapahtuu uudestaan.

Mari Arvisen taidenäyttely "Luonto" Tupakkamakasiinilla, näyttelyn avajaiset keskiviikkona 6.4. klo 18.