Maalintekijä matkalla maailmalle – Rudi Vikström ei anna tähtipuheiden sekoittaa päätään
Rudi Vikström on noussut nopeasti suomalaisen jalkapallon kiinnostavimpien hyökkääjälupausten joukkoon. Itse hän haluaa pysyä tavallisena poikana, joka tekee töitä, haaveilee isosti ja nauttii elämästä.
Kun jalkapallon superlupaus Rudi Vikström puhuu urastaan, äänessä kuuluu samaan aikaan sekä määrätietoisuus että rauhallisuus. Vaikka miehenalun ympärillä pyörii jatkuvasti odotuksia ja puheita seuraavasta suomalaisesta huippuhyökkääjästä, 18-vuotias FF Jaron pelaaja yrittää pitää katseen tiukasti nykyhetkessä.
– Tällä hetkellä pelaan Jarossa, ja minun täytyy keskittyä harjoituksiin ja peleihin. Se on tärkein asia tällä hetkellä, Vikström sanoo rauhallisesti.
Silti maalitykki tiedostaa hyvin, mitä hänestä puhutaan. Ähtävältä kotoisin olevaa hyökkääjää on viety huhuissa niin KuPSiin kuin Ruotsiinkin asti, ja moni näkee hänessä kansainvälisen jalkapallon supertähden alun.
– Totta kai on mukava kuulla, että ihmiset uskovat minuun. Vähän siitä tulee paineita, mutta yritän olla miettimättä liikaa kaikkea muuta ja keskityn nykyhetkeen.
Jalkapallo tuli Vikströmin elämään lähes heti, kun hän oppi kävelemään. Hän aloitti pelaamisen kaksivuotiaana. Jaroon hän siirtyi noin 12-vuotiaana.
– Pelasin jonkin verran junioripelejä Jarossa ja sitten B-junioreissa täällä. Viime kaudella sain ensimmäisen sopimuksen edustusjoukkueeseen.
Vaikka Vikströmin ura on vasta alussa, viime kausi oli nuorelle hyökkääjälle merkittävä käännekohta. Erityisesti yksi hetki on jäänyt mieleen.
– Ensimmäinen Veikkausliiga-maali oli kyllä mahtava tunne. Se tuli kotiyleisön edessä, paljon ihmisiä oli katsomassa. Se oli hieno hetki, hän muistelee.
Tuon maalin jälkeen kaikki tuntui tapahtuvan nopeasti. Vikström onnistui maalinteossa lyhyen ajan sisällä useaan otteeseen ja alkoi ensimmäistä kertaa todella ajatella, että ura jalkapalloilijana voisi olla aidosti mahdollinen.
– Silloin tuli sellainen tunne, että ehkä minä voin oikeasti päästä pitkälle tässä.
Kentällä Vikström tunnetaan erityisesti vaistostaan olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän itse kuvailee vahvuuksikseen hyökkäyspelaamisen, pallollisen pelaamisen ja viimeistelyn.
– Kun keskityksiä tulee, löydän usein oikeat paikat boksissa. Ja maalinteko on tietenkin yksi vahvuus.
Vaikka jalkapallo on ollut Vikströmin elämän keskipiste käytännössä aina, kokeili hän lapsena myös jääkiekkoa.
– Pelasin ehkä vuoden jääkiekkoa kun olin pieni, mutta lopetin sen nopeasti. Sen jälkeen olen pelannut vain jalkapalloa, hän nauraa.
Esikuvakin löytyi nopeasti.
– Messi on aina ollut idolini ja Barcelona on lempijoukkueeni.
Jos Vikströmin pitäisi nimetä itseään muistuttava pelaaja, valinta osuisi argentiinalaiseen Mauro Icardiin.
– Hän on vähän samanlainen hyökkääjä kuin minä. Samantyyppinen pelaaja.
Vikströmin uran pitkän tähtäimen tavoitteet ovat korkealla, mutta yksittäistä unelmaseuraa hän ei halua nimetä.
– Viiden vuoden päästä toivon, että olisin mennyt urallani eteenpäin, ja päässyt pois Suomesta. Unelmani olisi pelata maailman top 5 sarjoissa joskus.
Viime talvena unelma oli ottaa suuremman harppauksen, kun nuorukaisen ympärillä pyöri ahkerasti erilaiset siirtohuhut. Samalla huhupuheet tekivät arjesta hetkittäin vaikeaa.
– Kun tarjouksia alkoi tulla, niin kyllä se vaikutti vähän keskittymiseen. Oli monta joukkuetta kiinnostunut, mutta lopulta se meni niin, että Jaro ja muut seurat eivät päässeet sopimukseen.
Nyt hän on tyytyväinen siihen, että ura jatkuu Pietarsaaressa.
– Olen iloinen, että olen täällä nyt. Kesällä nähdään sitten, mitä tapahtuu.
Jalkapallo kulkee suvussa
Jalkapallo on myös vahvasti perheen yhteinen asia. Vikströmin isä on pelannut Jaron edustusjoukkueessa ja toimi viime kaudella seuran apuvalmentajana. Äiti puolestaan on ollut vuosien ajan katsomossa tukemassa.
– Isä oli minun valmentajani jo silloin, kun aloitin pelaamisen. Se on tuntunut aina luonnolliselta, että hän valmentaa.
Arki huippujalkapalloilijana on tiivistä. Harjoituksia kertyy paljon, matkustaminen vie aikaa ja vapaapäiviä on rajoitetusti. Silti Vikström yrittää löytää aikaa myös läheisilleen.
– Tykkään olla tyttöystäväni ja perheeni kanssa, ja joskus on kiva käydä kalassa. Mutta kyllä jalkapallo vie suurimman osan ajastani.
Täysin paikallaan oleminen ei kuitenkaan kuulu hänen vahvuuksiinsa.
– Olen tosi huono ottamaan rennosti. Jotain pitää aina tapahtua, hän nauraa.
Kun Vikströmiltä kysyy neuvoja nuorille, jotka haaveilevat ammattilaisurasta, vastaus tulee nopeasti.
– Halua ja motivaatiota pitää olla todella paljon. Lisäksi pitää harjoitella paljon.
– Muista myös haaveilla! Jos ei uskalla haaveilla, niin on vaikea päästä pitkälle.
Kaiken ympärillä pyörivän huomion keskellä hän toivoo, että ihmisille välittyisi hänestä lopulta melko tavallinen kuva.
– Minä olen täysin tavallinen kaveri. Vaikka lehdissä kirjoitetaan hienosti, ei minussa ole mitään täysin erityistä. Tykkään olla iloinen ja nauttia elämästä, hän kiteyttää.
