Paikallisuutiset
Maahanmuuttajien tunnit hyödyksi kaikille oppilaille: Itälän koulussa kotouttaminen on tuttua jo vuosien takaa
Itälän koulun rehtoriLiisa Svart nosti koululla pidetyssä keskustelutilaisuudessa esiin maahanmuuttajaopetuksen, joka näyttelee merkittävää roolia juuri Itälässä.
– Maahanmuuttajataustaiset oppilaat tuovat meille aika paljon lisää tuntikehystä. Neljää maahanmuuttajalasta kohti valtio antaa kolme tuntia lisää. Toki me tarvitsemme ne resurssit, että saamme integroitua heidät yhteiskuntaan ja samalla yksilöityä opetusta kantasuomalaisille lapsille.
Svartin mukaan Itälässä valmistetaan lapsia suoraan tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa ympärillä ei ole pelkästään suomenkielisiä. Koulu on mukana myös Erasmus-hankkeessa, jota opetushallitus rahoittaa.
– Me teemme tosi paljon työtä kansainvälisyyden eteen. Se on mielestäni jokaisen oppilaan etu.
Tällä hetkellä Itälän koulun 124 oppilaasta noin 50:llä on maahanmuuttajatausta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että koulu sijaitsee alueella, jossa on saatavilla runsaasti vuokra-asuntoja.
Viime vuosien varrella Itälän oppilaista maahanmuuttajia on ollut keskimäärin kolmannes.
Liisa Svartin mukaan tulevaisuudessa ei ole aihetta olettaa tilanteen kovin paljon muuttuvan. Rehtorina 15 vuotta työskennelleenä hän on voinut vetää suorat linjat maailman tapahtumista siihen, miltä koulussa näyttää.
– Aina kun maailmalla tapahtuu joku kriisi, se näkyy kahden vuoden päästä Itälän koulun pihalla. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä ei valitettavasti ole vähentynyt, Svart kertoi.
– Itälän koulussa on loistava osaaminen maahanmuuttajataustaisten lasten integroimisessa yhteiskuntaan. Toki ymmärrätte, että taustalla ovat kriisit ja traumat ja erilainen kulttuuri, mutta kun he ovat tässä pari kolme vuotta, yhtäkkiä kaikki lähtee sujumaan.
Svartin mukaan pienessä koulussa, jossa tunnetaan jokainen lapsi nimeltä ja suunnilleen jokaisen tausta ja historia, opetus toimii aika hyvin.
– Se on yksi meidän voimavaroistamme. Maahanmuuttajalasten ansiosta meillä on paljon resursseja ja mahdollisuus jakaa oppilaita pienryhmiin, ja se palvelee myös kantasuomalaisia oppilaita.
Itälän koululle tehdään lähiaikona perusteellinen kuntotarkastus. Rehtorin mukaan talo on hyvässä kunnossa ollakseen pian 50 vuoden ikäinen.
– En ole asiantuntija, mutta kukaan ei sairasta täällä eikä kukaan koulua moiti. Mutta nämähän ovat vanhat seinät, eikä niistä tarvitse kiinni pitää. Koulua voi pyörittää minkä seinien sisällä vain. Mutta koen senkin yhdellä lailla kehnoksi palveluksi, jos tämän alueen asukkaille on tarjolla vain Kytömäen päiväkoti, Liisa Svart sanoi.
Hän kertoi miettineensä, onko Pietarsaari niin pieni tuppukylä, että itäpuolella kaupunkia ei voi olla suomenkielistä koulua.
– Jos 124 lasta pitää laittaa päivittäin bussiin ja viedä Länsinummelle, mielestäni tämä paikka on heille parempi vaihtoehto. Mutta olen esimiesten ja kollegojen kanssa samalla lailla huolissani oppilasmäärän pienuudesta. Sen ei saa yhtään enää vähentyä. Lähikoulu on hyvä, mutta jos siellä ei ole lapsia, mistä saamme opettajille tunteja?
Liisa Svart pitää tärkeänä, että tulevaisuuden kouluratkaisua suunnitellaan tarkasti ja toteutus sujuu rauhallisesti. Tuolloin ihmisillä olisi aikaa asennoitua tilanteeseen, eikä syntyisi järkytystä, jollaisia koulujen lopettamiset yleensä aiheuttavat.