Paikallisuutiset

Lämpöä metsästä

Pakkanen kirittää klapikauppaa ennätyslukemiin.

Pedersöre

Forsbyn raitilla kotitilansa pihassa astelee tyytyväinen mies. Talven polttopuumyynnistä näyttää tulevan huippuvuosi. Pakkanen paukkuu ja viima käy, mikä sopiiHans-Erik Stenille. Se tietää kysyntää klapeille. Ylivuotiselle, 30 senttiä pitkälle koivutakkapuulle riittää menekkiä, mutta menee 25 senttistäkin, vanhoihin porinmatteihin ja helloihin. Pidemmät, 45 senttiset halot, joita tilataan lämpökattiloissa poltettavaksi, ovat kohta loppu tältä erää.

– Yleensä menee kaudessa kaikkiaan 500-1000 mottia. Nyt on myyntiä jo 800 mottia eli parisataa enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuosina, Sten vertailee.

Pian alkaa puuralli ja klapikone laulaa. Suuren puumäärän käsittelyyn tarkoitetulla kentällä on vielä hiljaista, mutta oma harvesteri on huhkinut metsässä joulukuusta lukien. Saalis tuodaan rekalla sahattavaksi ja halkaistavaksi. Halot pesaistaan puhdistusrummussa ennen kuivaamista, sillä roskaton halko kuivuu paremmin, Sten selittää.

"Vanhempi haluaa, että polttopuuta on liiterissä ainakin vuodeksi, nuoremmat tilaavat vasta kun varasto on tyhjä."

Iso klapikone odottaa varastossa ilmojen lämpenemistä. Täysin omin päin masiina ei toimi, vaan ihmiskättä tarvitaan mm. ohjaamaan syöttökuljetinta joystickillä.

Liiterin edustalla seisoskelee muutama puupino. Yhdessä on 150 heittomottia kolmimetristä sekapuuta kuivumassa ylivuotiseksi viime vuoden keväältä. Toinen, suunnilleen samankokoinen kasa muuttuu pikkuhiljaa hakkeeksi, jota sitäkin polttopuuyrittäjältä kysytään.

Asiakkaita on akselilla Uusikaarlepyy-Kruunupyy, enemmistö löytyy Pietarsaaresta.

– Joukossa on monta Pietarsaareen Järviseudulta muuttanutta, puulämmitykseen tottunutta asiakasta. Sitä omaakin metsää ehkä on, mutta matka Lappajärvelle tai Evijärvelle koetaan liian pitkäksi hakea puuta.

– Monet eläkeläiset haluavat tehdä puunsa itse ja heille meneekin paljon koivurunkoa itse sahattavaksi ja pilkottavaksi. Enemmistön tilauksista toimitan lava-autolla ja peräkärryllä tai traktorilla perille. Harva noutaa itse.

Kun Suomessa ei voi luottaa hyvään kesään, tuo polttopuun kuivattaminen omat kommervenkkinsä. Viime kesä oli aivan surkea, mikä sai Stenin kehittelemään luontoa luotettavampaa kuivuria.

– Kuivatuskoneen ansiosta pystyn varmistamaan, että kuivia klapeja on saatavilla syksyllä kun kysyntäkin alkaa.

Kuivaa puu ulkonakin - hyvällä ilmalla. Pinon tulee olla noin parikymmentä senttiä irti maasta, muuten puu ottaa kosteutta maasta ja homehtuu. Halot voi pinota vaikkapa kuormalavalle ja pingottaa betoniverkkoa ympärille.

– Tuuli ei pääse läpi, jos kasa on liian suuri tai halkaisijaltaan suurempi kuin tuollaiset 2,5 metriä. Pressu ilmavasti päälle.

Koska koivun puuaines on tiheämpää kuin esimerkiksi männyn tai kuusen, on sen lämpöarvo tilavuusyksikköä kohden vastaavasti suurempi.

Palstoilta kaatuu koivua, mäntyä, kuusta, toisinaan myös haapaa.

– Koivussa, männyssä ja kuusessa on sama lämpöarvo kiloa kohti laskettuna, mutta koivussa sitä on tiheämpänä puuna enemmän. Haapa on taas hyvä savupiipulle, sillä sen sanotaan sisältävän vähän hiekkaa, joka puhdistaa savupiippua, Hans-Erik Sten vinkkaa.

– Itse suosin uuninpesässä yleensä sekapuuta.

Yksi tapa on tullut yrittäjälle tutuksi.

– Vanhempi haluaa, että polttopuuta on liiterissä ainakin vuodeksi, nuoremmat tilaavat vasta kun varasto on tyhjä. Itsellänikin on turvallinen olo kun tiedän, että liiterissä riittää puuta, naurahtaa Hans-Erik Sten.