Paikallisuutiset

Kirjaston kehittämistä hahmotellaan – raporttia täydennetään käyttäjien toiveilla

Entäpä, jos kirjastoon voisi mennä kirjastokortin ja henkilökohtaisen tunnuksen avulla muulloin kuin aukioloaikoina? Entäpä, jos kirjastossa toimisi kahvila? Voisiko kirjaston nuotti- ja musiikkimateriaalia hyödyntää tehokkaammin? Pitäisikö kirjaston olla kaupunkilaisten olohuone?

Kulttuurijaoston tilaama raportti kirjaston palvelujen kehittämismahdollisuuksista on muotoutumassa. Työryhmän raporttia tutkittiin jaostossa viime viikolla.

– Raporttia kiiteltiin, puheenjohtajaSebastian Holmgård kertoo.

– Seuraavaksi selvitämme kirjaston käyttäjien näkemykset siitä, miten kirjastoa voisi kehittää. Sen jälkeen raportti viimeistellään ja asetetaan kaikkien nähtäväksi.

”Tarkoitus on nostaa esille, että kirjasto voi olla muutakin kuin kirjavarasto.” Sebastian Holmgård Kulttuurijaoston puheenjohtaja

Käyttäjien näkemyksiä kootaan ainakin Runeberg -viikon tilaisuuksien yhteydessä

Kirjastoraportti sisältää varsin monenlaisia ideoita. ympäristöystävällisyydestä luovan toiminnan tiloihin.

– Jotkut ehdotukset ovat käytännössä vaikeita toteuttaa, Sebastian Holmgård myöntää.

– Tarkoitus onkin nostaa esille, että kirjasto on muutakin kuin kirjavarasto. Jotkut ideat voisi toteuttaa melko nopeastikin.

Esimerkiksi lehtienlukusaliin voisi olla pääsy virallisten aukioloaikojen jälkeenkin. Luodon kirjastossa on jo järjestelmä, jolla sisään pääsee kirjastokortilla ja henkilökohtaisella pin-koodilla.

– Raportti esitellään sivistyslautakunnalle, jahka se valmistuu, kirjastotoimenjohtajaLeif Storbjörk sanoo.

– Raportti on laajahko, mutta on asia erikseen, mitkä sen ideoista halutaan tai voidaan toteuttaa. Laajimmillaan voisi olla kyse kokonaan uusista tiloista, mutta noin laajaan uudistushaluun en jaksa uskoa. Eihän kirjasto ole missään kriisissä tilojensa osalta. Lukusaliin pääsy on helppo toteuttaa, mutta raporttiin sisältyy vaativiakin ideoita.

Raportti on osittain yritys kirkastaa kirjaston imagoa. Sen määrärahat ovat pienentyneet ja esimerkiksi henkilöstöresurssit ovat vähentyneet 30 prosenttia viimeisten 10 vuoden aikana.

Ajan hengen mukaisesti raportissa on ehdotuksia ympäristöystävällisistä käytännöistä. Kirjaston valaisimet voisi vaihtaa vähemmän energiaa nieleviin malleihin.

Äkkiseltään yllättävältä tuntuu idea kirjastosta kahvilapaikkana salaattipöytineen ja mehubaareineen.

– Tuon idean toteutuminen riippuu siitä, löytyykö asiasta kiinnostunutta yrittäjää, Sebastian Holmgård myöntää.

Kirjaston molemmissa kerroksissa on taidenäyttelyjä jo nykyisin. Raportissa esitetään, että näyttelyiden markkinointia voisi tehostaa esimerkiksi avajaisjuhlallisuuksilla.

Kirjaston palvelujen kehittämistä pohtineen työryhmän puheenjohtajana toimi Sebastian Holmgård, Annika Högväg toimi sihteerinä, kirjastonjohtaja Leif Storbjörk ja Hans Wikman täydensivät ryhmän. Asiantuntijoina kuultiin Päivi Jokitaloa ja Anna Gripenbergiä.