Paikallisuutiset
Juho Jokiselle mieluisa huomionosoitus – Hotelli Polariksen yrittäjä on tehnyt kiehtovan uran, kunniakirja ja mitali tulivat myös järjestötyöstä Pohjanmaan matkailuyrittäjissä ja MaRassa
Jokainen ihminen on laulun arvoinen, mutta useimmista ei ehkä syntyisi kiehtovaa elämäkertakirjaa.Juho Jokisen työhistoriasta sellaisen kirjoittaisi innolla, aineksia nimittäin todellakin riittäisi.
– Työelämä ravintola-alalla alkoi yksitoistavuotiaana Malagan Fuengirolan Los Pacosin allasbaarin vapaaehtoisena apulaisena, Jokinen muistelee 53 vuotta myöhemmin.
Juttelemme Edsevössä hotelli Polariksen kabinetissa, toimittajalla on nokan alla hotellin aamiaispöydästä kootut maukkaat hiukopalat.
Ympäristöstä välittyy lämmin perheyritystunnelma eikä ihme, sillä juuri sellaisesta on kyse.
Juho ja Siru Jokinen ovat kuitenkin päättäneet, että aikansa lopulta kutakin.
– Olen jäämässä eläkkeelle eli etsimme uutta yrittäjää Polariksen toimintaa jatkamaan, 64 vuotta tänä syksynä täyttävä Juho Jokinen kertoo.
Jutusteluhetken syynä on huomionosoitus, joka Jokiselle viime viikon perjantai-iltana Pietarsaaressa luovutettiin. Pohjanmaan Matkailu- ja ravintolayrittäjät ry. myönsi hänelle kunniakirjan ja mitalin.
Jokinen toimi viime vuosikymmenen mittaan mainitun yhdistyksen puheenjohtajana sekä varapuheenjohtajana. Lisäksi hänellä on alan valtakunnallisen edunvalvojan MaRa ry:n kautta ollut merkittäviä luottamustehtäviä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK).
Alan yrittäjien näkökulmasta hän näkee liittoon kuulumisen ikään kuin vakuutuksena.
– Jos jotain sattuu, niin on tärkeä tietää että toimialajärjestömme kautta saan henkistä ja juridista apua, Jokinen avaa.
Tyypillinen esimerkki tilanteesta, jossa avusta on hyötyä onkin tilanne jossa yrittäjä tarvitsee lakineuvontaa.
– Liiton juristilla on sitten erityisasiantuntemusta juuri sellaisista asioista.
Ei niinkään vähäinen painoarvonsa moisessa tilanteessa on rahalla. Jäsenyys yrittäjäjärjestössä maksaa pienimmille yrityksille 450 euroa vuodessa, millä summalla ei juristin palveluita ostettaessa pitkälle pötkitä. Jokinen korostaakin, että jäsenyys on paitsi vakuutus niin myös edullinen sellainen.
Mahdollinen työnantajan ja työntekijän riitatilanne ratkeaa Jokisen mukaan parhaiten, jos molemmilla puolilla on ammattilaiset asiaa selvittämässä.
– Olenkin kannustanut työntekijöitä liittymään PAM:iin (Palvelualojen ammattiliitto) tai ainakin sellaiseen kassaan, jonka kautta saa tukipalveluita.
Maallikolle syntyy hotelli- ja ravintola-alasta helposti kuva, jossa Polariksen kaltaiset itsenäiset yrittäjät kamppailevat suurten keskusliikkeiden ja ketjujen puristuksessa. Alan yrittäjäjärjestössä ei Jokisen mukaan kuitenkaan mennä suurten ehdoilla.
– Olen ylpeä siitä, että olemme onnistuneet luomaan järjestön, jossa pieninkin yrittäjä saa apua siinä kuin suuret ketjuyrityksetkin.
Sama logiikka pätee hänen mukaansa myös siihen, keiden ääni kuulu MaRasta EK:n suuntaan ja sitä kautta kaikkein isoimpiin pöytiin. Pienyrittäjiä pääsee edustamaan MaRaa keskusjärjestön elimissä, mistä muun muassa EK:n edustajistossa istunut Jokinen on elävä esimerkki.
Kuluu tunti, aamiainen on aikaa sitten syöty. Juteltu ollaan niin, että aineksia olisi viiteen lehtijuttuun. Mitä Juho Jokinen ajattelee työelämäurastaan, joka kuten sanottua kattaa monenlaista?
– Olen saanut nähdä alan ja sen trendit sisältäpäin yrittäjänä, työntekijänä ja esimiehenä ja toimia monenlaisissa paikoissa ja tehtävissä.
Eräitä Juho Jokisen ansioluettelosta löytyviä titteleitä ovat tiskaaja, keittiöapulainen, pubin kanssa, tarjoilija, baarimestari, hovimestari, ravintolapäällikkö, tuotepäällikkö, kehittämispäällikkö ja tietysti yrittäjä.
Esimerkiksi viiden vuoden (1989-1994) työskentelystä Helsingin Työväenyhdistyksen ravintoloissa löytyisi legendaarisesta Paasitornista monta maukasta tarinaa ja anekdoottia. Tuolla Jokinen eteni nopeasti hovimestarista päällikkötehtäviin.
Tarinoista puheen ollen, liittyypä niihin myös Tapio Rautavaara, joka 1960- ja 70-lukujen taitteessa vietti talvisin aikaa juuri Fuengirolan Los Pacosissa.
Rautavaaralla oli aikaa jutella myös sille Juho-nimiselle pojalle, joka omasta innostaan huhki allasbaarissa apulaisena.
– Monenlaisia juttuja Tapsa kertoili.
Musiikkimies tuli Juho Jokisestakin. Haastattelun jälkeen pisti pitkäaikainen laulujaakko soitoksi Polariksen aulan tuntumasta löytyvällä pianolla.