Kulttuuri
Henrikssonin elämäkerta yllätti Annika Hällstenin: ”Joku kertoi, että Anna-Maja on pietarsaarelaisten mielestä aina oikeassa”
Vuosi sitten toimittaja Annika Hällsten jäi eläkkeelle kuvitellen, että kiire helpottaa ja häntä odottavat leppoisat päivät. Mutta toisin kävi. Kustantaja soitti ja pyysi tekemään elämäkerran ministeri Anna-Maja Henrikssonista, joka oli suostunut kirjaan sillä ehdolla että kirjoittaja on Annika Hällsten.
– Ehdotus oli yllätys, koska en ole ollut politiikan toimittaja enkä tuntenut Henrikssonia, saati mitenkään perehtynyt hänen politiikkaansa.
Näin syntyi nyt päivänvalon nähnyt kirja Anna-Maja Henriksson – Valta ja oikeudentunto.
Kirjailijan ja poliitikon yhteistyö lähti kuitenkin hyvin käyntiin. Hällsten tiesi kyllä, että kirjasta saattaa tulla politiikan asiantuntijoilta turpiin, ja Henriksson on tunnettu siitä, että hän kontrolloi tarkoin tekemisiään. Kirjan teossa ei kuitenkaan ilmennyt mitään sellaista, ettei kirjailija saisi pitää langat käsissään.
– Kohtasimme pitkän haastattelun merkeissä parikymmentä kertaa, ja aina sain ajan hänen tiukkaan aikatauluunsa. Viimeinen haastattelu tehtiin hallitusneuvottelujen tiimellyksessä. Jostain työ oli katkaistava. Hallituksen työn mentyä solmuun Rydmanin ja mustien säkkien tiellä, oli kirja jo painovalmis.
Koska on kyse Henrikssonista oli Hällstenin käytävä myös Pietarsaaressa. Se tapahtui aivan vaalikampanjan alussa, keskellä talvea. Siksi tapaamisiin ei kuulunut käynti Henrikssonien kesäsaaressa.
Muuten Henriksson esitteli Hällstenille hänelle tärkeät paikat kaupungissa, Svenska Gårdenin ja ne paikat missä hän on lapsena ja myöhemmin asunut. Samalla selvisi, miten tunnettu ja helposti lähestyttävä ihminen hän on kotikaupungissaan.
– Hänellä oli joka puolella tuttavia. Joku kertoi minulle jopa sen, että Anna-Maja on pietarsaarelaisten mielestä aina oikeassa. Näin siis vaalikampanjan aikaan keväällä.
– Työ eteni vähitellen ja onneksi Henriksson on hyvä kertoja. Kerroin hänelle, että kirja tarvitsee myös tarinoita ja kenties poliittisia anekdootteja, mitä lukijat eivät ole ennen kuulleet. Tällaiseksi tuli esimerkiksi muisto eräästä poliitikkojen taksimatkasta, jossa yksi tunnettu, nimeltä mainitsematon poliitikko ryhtyi välittämään maksullisia naisia, vain vaihtaen uuden sim-kortin työpuhelimeensa. Kirjassa on myös oma kappaleensa, miten naisia kohdellaan politiikassa. Ilman näitä salaisuuksia kirja ei olisi vetävä.
Annika Hällsten on kirjoittanut tuhansia henkilöjuttuja pitkän uransa aikana Hufvudstadsbladetin toimittajana. Yleensä jutut ovat noin 4 000 merkkiä, mutta kirjaan tarvitaan 300 000 merkkiä.
– Monia tulee mieleen, mutta jotkut lehtihaastattelut ovat unohtumattomia. Yksi oli Roger Moore, joka oli Suomessa vierailulla ruotsalaisen vaimonsa kanssa. Kysyin häneltä onnellisen avioliiton salaisuudesta: ”Vaimo kokkaa, ja minä tiskaan ja minä sanon aina viimeisen sanan, kyllä kulta”.
– Maailmantähdistä Yoko Ono ja Patti Smith jäivät mieleen. Kotimaisista miellyttäviä haastatteluja ovat antaneet mm. Monika Fagerholm, Kjell Westö, Rosa Liksom ja Laura Lindstedt. Asia-aiheista muistan juttusarjani mielenterveyspotilaiden parissa. Parasta toimittajan työssä on, jos saa tehdä merkityksellisiä juttuja. Sellaiseksi lasken Anna-Maja Henrikssonin tarinan.