Paikallisuutiset

Ilmastotalkoot käyntiin – kaikki Pietarsaaren seudun kunnat ovat sitoutuneet reippaaseen päästöjen vähentämiseen

Kaikki seudun kunnat eli Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto ja Kruunupyy ovat hyväksyneet yhteisen ilmastostrategian otsikolla ”Ilmastotietoisia yhdessä”.

Kyseessä on tiekartta sille, miten Pietarsaaren seudulla siirrytään kohti kestävämpää ja ilmastotietoisempaa yhteiskuntaa. Valmisteleviin työpajoihin on osallistunut yli 100 viranhaltijaa, asiantuntijaa sekä sidosryhmien, asukkaiden ja yritysten edustajaa.

Seuraavaksi on aika siirtää strategia käytännön toimenpiteiksi. HankekoordinaattoriMalin Lindholmin mukaan tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä 76 prosentilla eli neljännekseen vuoden 2007 tasosta. Toistaiseksi alenema on 17 prosenttia.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa rakennuksilta suurempaa energiatehokkuutta, öljylämmityksestä luopumista lähes kokonaan, turpeen korvaamista biopolttoaineilla tai lämpöpumpuilla, hiilinielujen ylläpitämistä ja tuulivoiman merkittävää lisäämistä. Teollisuuden ja maatalouden on myös vähennettävä päästöjään, vaikka ne eivät kuntien vallassa suoraan olekaan.

– Nyt koottu seudullinen ilmastotyöryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallintoalueiden toiminnassa syntyviä päästöjä. Meillä on jo kaksi alueellista projektia. Biologista monimuotoisuutta edistetään torjumalla vieraslajeja, ja kävely- ja pyöräilyreittejä kohennetaan kaikissa alueen kunnissa, Malin Lindholm kertoo.

Uudenkaarlepyyn ruokahuollon päällikköVeronica Franzén kertoo esimerkkinä, että koulujen ja päiväkotien hankinnoissa suositaan vastuullisesti tuotettuja kotimaisia elintarvikkeita. Muun muassa ruoan kuljetusmatka nousee tärkeämmäksi kriteeriksi, mikä hyödyttää myös alueellisia tuottajia.

– Ruokahävikkiä vähennetään aktiivisesti punnitsemalla ja dokumentoimalla ylijäämät. Samalla oppilaiden tietoisuus asiasta kasvaa. Ruokalistat laaditaan niin, että lähituotettua ruokaa tarjotaan kahdesti viikossa ja kausiruokaa pari-kolme kertaa kuuden viikon listalla.

Maatalouden haasteet ilmastotalkoissa ovat isot, mutta maanviljelijäJonny Kronqvistin mukaan maataloustuottajilla on hallussaan ratkaisun avaimia ja niitä halutaan myös käyttää.

– Maatalouden suuret päästöt johtuvat siitä, että alueella on paljon suuria eläintiloja. Tämä taas johtuu siitä, että maaperä soveltuu huonommin viljantuotantoon.

Kronqvist muistuttaa, että päästöjen vastapainoksi viljely ja metsätalous myös sitovat runsaasti hiiltä. Maatalous voi yhtäältä vahentää päästöjä ja lisätä hiilinieluja. Tärkeässä roolissa on viljelykasvien kirjon lisääminen, joskaan mikä tahansa ei näillä rajoilla kasva.

– Palkokasvien kuten herneen ja härkäpavun avulla voimme vähentää soijarehun käyttöä ja saada omasta takaa proteiinia eläimille ja myös ihmisravinnoksi. Kaikkea emme täällä voi viljellä, mutta tutkimus kehittyy ja opimme kaiken aikaa. Näen kehityksen positiivisena, Kronqvist sanoo.

Kehittämisyhtiö Concordiassa on sorvattu seudun yrityksille suunnattu ilmastosopimus. Siinä jokainen yritys voi halutessaan valita paletista itselleen parhaiten sopivat ilmastotavoitteet ja allekirjoittaa ne.

Sopimus on yksipuolinen, eli sen toteutumista ei seurata eikä se velvoita varsinaisesti mihinkään.

– Ilmastosopimus on yrityksen tapa osoittaa sitoutumisensa seudun ilmastotyöhön ja innostaa ilmastotoimiin. Haluamme antaa yrityksille työkaluja, jotta ne voisivat olla mukana tällä matkalla, projektipäällikköTomas Knuts kertoo.

Ilmastostrategiaan kokonaisuudessaan voi tutustua esimerkiksi Concordian kotisivuilla, joilta löytyy myös yritysten ilmastosopimus.