Paikallisuutiset

Stadionyhtiö avasi hanketta pietarsaarelaisille: "Paikassa on etunsa, vuokrataso puristetaan kohtuulliseksi, nykyisen tekonurmen voi lahjoittaa lasten ja nuorten käyttöön"

Oy Jeppis Stadion Ab järjesti viime torstai-iltana avoimen yleisötilaisuuden Pietarsaaren kirjastossa. Hallituksen puheenjohtajaBjörn Anderssén ja toimitusjohtajaKenneth Mörk esittelivät hankkeen taustoja ja suunnitelmia noin 30:lle paikalle tulleelle.

Jeppis Stadion (entinen KePoK) on rakennuttamassa 3 600 katsojaa vetävää jalkapalloareenaa nykyisen Länsikentän paikalle.

Hankemiehet kertoivat muun muassa, että parin viime vuoden aikana taustatyötä on heidät itsensä mukaan lukien tehnyt 10–15 ihmisen joukko, joka on työskennellyt korvauksetta. Talkootunteja arvioidaan kertyneen 4 000–4 500. Vain suunnittelevalle arkkitehdille on tähän saakka maksettu yhtiön omista varoista.

Tällä hetkellä Project Liv Arenalle on vetämässä anomus kaupungin takauksesta 4,9 miljoonan euron lainalle. Koko hankkeen kustannusarvio on vajaat 7 miljoonaa euroa. Päätöstä kaupunginvaltuustosta odotetaan marraskuun puolivälissä.

Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta myönsi keskiviikkona stadionille rakennusluvan.

Kyselytunnilla tietoa haluttiin monesta eri kulmasta. PS koosti tiivistelmän osasta kysymyksiä ja vastauksia.

Miksi valittiin juuri tuo paikka, sehän on ahdas kuin mikä?

KM: – Se ei ole kovin iso paikka, mutta mielestämme stadion mahtuu sinne. Siellä on todella paljon synergiaetuja, eli se on samalla alueella, jossa jo nyt on Keskuskenttä, Tellushalli ja uimahalli-urheilutalo. Alue on suunniteltu aktiviteetteihin.

BA: – Tuolla paikalla on myös kaikki infrastruktuuri valmiina. Eli emme joudu kaatamaan puita, raivaamaan maata tai vetämään sähköjä tai vesijohtoja. Voimme hyödyntää olemassaolevaa, ja se on myös yksi tärkeä syy paikan valinnalle.

Kysyjän mukaan rakennus tulee liian lähelle Tengströminkadun naapureita. Hän piti myös stadionin seiniä korkeina ja massiivisina.

Tilaisuudessa huomautettiin, että piirustuksissa mainittu 16 metrin korkeus on laskettu meren pinnasta. Maan tasolta korkeimmat rakennelmat nousevat 12–13 metrin korkeuteen. Stadionin rakennetut osat jäävät matalammiksi kuin esimerkiksi viereisen uimahallin.

Ympärille tulee aita. Ovatko portit aina lukossa?

KM: – Areena tulee olemaan lukittu. Siellä on vain ohjattua toimintaa, harjoituksia tai otteluita.

– Länsikentän tekonurmi toimii vielä useamman vuoden lasten ja nuorten käytössä. Kaupungin kanssa on keskusteltu, että voimme lahjoittaa maton kaupungille sillä ehdolla, että löytyy jokin toinen paikka, mihin sen voi levittää. Se ei olisi aidattuna, vaan kaikkien käytössä.

Miten pysäköinti on ajateltu järjestää?

BA: – Lähtökohtaisesti siellä missä tänäänkin, eli Keskuskentän katsomon takana. Sinne mahtuu ehkä pari sataa autoa. Parkkipaikka ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa tällä hetkellä. Se ei ole vuokraamallamme alueella, joten jää kaupungin tehtäväksi kunnostaa pysäköintialue toimivaksi.

– Tänä päivänäkin meillä on Optimalta saatu lupa käyttää heidän pysäköintialueitaan. Käytännössä muutosta tämän päivän pysäköintitilanteeseen ei tule.

Esimerkiksi Tellushallin pukutilat ovat pienet. Onko stadionin sosiaalitiloista apua tähän?

KM: – Stadionille tulee kolme täysikokoista pukuhuonetta ja kaksi pienempää tuomareille. Siinä mielessä pukuhuonetilat lisääntyvät alueella. Nyt Länsikentällä ei ole omia, vaan käyttäjät käyttävät Keskuskentän tai Tellushallin tiloja.

Siirretäänkö Keskuskentän valot stadionille?

KM: – Suunnitelmissa on, että käytämme Keskuskentän valotolppia. Vanhat valaisimet joudutaan vaihtamaan joka tapauksessa.

Onko Keskuskenttä sitten entinen jalkapalloareena?

KM: – Ruohokenttää voi käyttää harjoituksiin tai junioripeleihin, mutta otteluareenana sitä ei voi enää käyttää ilman valaistusta. Tavoitteenamme on, että kaikki ottelut tapahtuvat uudella areenalla.

BA: – Keskuskenttä vapautuu yleisurheilulle ja koulu-urheilulle.

Millaiset käyttökustannukset tulevat olemaan?

KM: – Jo aiesopimuksessa, joka tehtiin kaupungin kanssa kesäkuussa 2020 sovittiin, että periaate on sama kuin Länsikentällä. Me rakennamme ja vuokraamme kaupungille. Meillä ei ole omia työntekijöitä, eikä myöskään aikeita palkata henkilöstöä.

BA: – Oletettavasti hoito tulee olemaan Alertella.

KM: – Suurin osa on kylmää tilaa eli katsomoja. Lämmitettäviä ovat vain pukutilat, vip-tilat ja ravintola. Ulkotilat eivät vaadi paljoa työtä. Ja tekonurmi on samaa kuin nytkin Länsikentällä.

Käyttäjävuokrien taso askarrutti yleisöä. Vetäjien mukaan yksityiskohtainen keskustelu kaupungin kanssa vuokratasosta ja sopimuksen sisällöstä on vielä käymättä.

KM: – Mutta työskentelemme sen eteen, että kustannukset sekä kaupungille että seuroille jäävät mahdollisimman alhaisiksi.

Käyvätkö vuokrat seuroille kestämättömiksi?

Vaasan esimerkkiä on syytä välttää, vetäjät totesivat. Siellä kaupunki rakensi itse huomattavasti suuremman jalkapalloareenan ja nosti vuokrat niin korkealle, että se ajoi seuroja pois.

KM: – Meillä seurat ovat mukana omistajina ja yhtiön hallituksessa. Toki vuokrat varmasti nousevat, mutta ehdottomasti eniten Jarolle, joka saa myös suurinta taloudellista hyötyä tästä. Kun vuokraamme stadionin vuositasolla kaupungille, meillä täytyy olla yhteisymmärrys siitä, millä hinnalla kaupunki vuokraa sitä käyttäjille. Intressissämme on, että vuokrat ovat kohtuullisia.

Paljonko vuokrat nousevat nykyisestä Länsikentän tasosta?

KM: – Aladivisioonissa ja junioreiden kohdalla puhumme muutamasta prosentista. Edustusjoukkue [Jaro], joka toivottavasti nousee pian liigaan, tulee saamaan erittäin tuntuvan korotuksen, samalla kun sen rahoitukselliset mahdollisuudet paranevat merkittävästi.

Käytetäänkö rakentamisessa paikallisia yrittäjiä?

KM: – Se on yksi meidän tavoitteistamme, kaikkialla missä se on mahdollista.