Paikallisuutiset

Skeittipuistosta tulee hyvä – alan harrastajat ovat olleet mukana Messukentällä toteutuvan hankkeen suunnittelussa

Tämän artikkelin otsikon avaustoteamuksen uskaltaa kirjoittaa ilman kysymysmerkkiä. Liikuntapaikkarakentamisessa nimittäin tapaa syntyä mallikasta jälkeä, kun projektin valmistelussa kuunnellaan asiantuntijoita eli kulloisenkin alan harrastajia.

– Sellaisia surullisenkuuluisiakin projekteja on joillain paikkakunnilla ollut, että lajia tuntemattomat ovat päässeet yksin päättämään asioista ja lopputulos on ollut käyttökelvoton, vaikka rahaa on palanut. Meillä taas on tilanne hyvä, sanoo Pietarsaaren rullalautailijat ry:n puheenjohtajaVille Hautala Messukentän skeittipuistotyömaalla.

Projektin saapuminen maaliinsa toteuttaa samalla seudun rullalautaväen vanhan haaveen. Itsekin suunnittelussa mukana ollut Hautala jakaa kiitosta Pietarsaaren kaupungille ylipäätään ja virkansa jättävälle kaupunginjohtajalle Kristina Stenmanille erikseen.

– Kristina tätä hanketta on paljon pitänyt esillä ja otti sen oikein sydämen asiakseen, meidän harrastajien puolesta häneen on eniten ollut yhteydessä Anders Finne.

Mitä Messukentän kaakkoiskulmaan tarkalleen ottaen nousee? Maallikkoa hämmästyttää käynnissä olevien perustustöiden mittakaava.

– Itse skeittipuisto kattaa kuitenkin vain noin neljänneksen tuosta alueesta eli kolmisensataa neliömetriä, Hautala topputtelee.

Aluehallintovirasto eli valtio myönsi toukokuussa hankkeelle 40 000 euron avustuksen kaupungin panostuksen ollessa 80 000 euroa. Skeittipuisto on tarkoitettu kaikkien alan harrastajien käyttöön eikä Pietarsaaren rullalautailijat ole ollut projektissa varsinaisena osapuolena.

Urakoitsija Windmill SPS pääsee tositoimiin heinäkuussa. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan ovat rakennelmat ovat käytössä jo syyskuussa.

Rullalautailu on suurelle yleisölle samaan aikaan tuttua ja vierasta. Kaikki tietävät pintapuolisesti mistä on kyse, mutta alan termit, tavat ja kulttuuri ovat useimmille uppo-outoja.

– Nykyäänhän skeittailu on maailmassa tosi suuri juttu ja yhä kasvamassa. Voisi sanoa, että se saavuttamassa mainstream-yleisöäkin, mutta silti ainakin hartaat harrastajat haluavat yhä kokea sen ikään kuin ei-säänneltynä alakulttuurina, Hautala tasapainottelee.

Lajin parissa käydään ikuista vääntöä siitä, missä määrin se saisi olla kilpaurheilua muiden joukossa.

– Tänä vuonnahan skeittauksen oli määrä olla olympialaisissa ensi kertaa ja se jakoi todella vahvasti mielipiteitä harrastajien kesken. Ollako vaiko eikö olla?

Kokonaan ei underground-ulottuvuus skeittauksesta ole Hautalan mukaan häviämässä.

– Vaikka kisakulttuuri kasvaa entisestään ja kaupallinen puoli samoin, niin silti laji tulee aina säilyttämään statuksen myös alakulttuurina. Monet eivät miellä sitä lainkaan urheiluksi, vaan itsensä ilmaisemisen muodoksi.

Koulukiikuntaa, jalkapalloa, sirkustelttoja ja jopa monsteriautonäytöksiä – mutta ei niinkään messuja – vuosikymmenten varrella nähnyt Messukenttä saa siis asukkaakseen sitkeä ja elinvoimaisen amerikkalaislähtöisen alakulttuurin. Ville Hautala pitää keskeistä sijaintia napakymppinä.

– Mahtavalle paikalle tämä tulee ajatellen esimerkiksi nuorempia harrastajia. On hyvä, että skeittipuistoon on mahdollisimman helppo tulla ilman autoa eli esimerkiksi skeittaillen.

Koska skeittaus on edustanut tietyllä tapaa kapinallistakin nuorisokulttuuria saatetaan toimintaan yhä kohdistaa ennakkoluuloja. Tällaistenkin hälventämiseen on avara ja näkyvä paikka mitä parhain.

– Tässä ei ole pelkoa, että kerääntyisi porukoita tekemään muuta kuin sitä, mihin skeittipuisto on tarkoitettu, Hautala näkee.

Ville Hautala itse on syntynyt vuonna 1977 ja on harrastanut lajia 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Aktiivisimmin hän laskee lajiin kilpailullisesti panostaneensa parinkymmenen ikävuoden molemmin puolin. Nuori skeittarimies ei ehkä arvellut päätyvänsä joskus paitsi alan seuran niin myös rotary-yhdistyksen johtotehtäviin?

– No en todellakaan, Rotaryklubi Mässkärissä vaikuttava Hautala nauraa.

Skeittarikulttuuriin kuuluu Hautalan suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus.

– Esimerkiksi kieliasioissa ei ole koskaan tullut törmäyksiä, kaikki ovat aina tervetulleita kielestä riippumatta. Ja mukaan uskaltaa tulla aivan aloittelijakin.