Paikallisuutiset

Ammattikalastaja elää merestä kaikkina vuodenaikoina: Luotolainen Roland Semskar on kalastaja jo kolmannessa polvessa, mistä hän kiittää itsepäistä luonnettaan.

Pietarsaari/Luoto

Nähdä meri neljänä vuodenaikana, olla osa sen rytmiä, tuntea vapaus, tuulet ja tuiskut, saada saalista ja ajaa rysistä rantaan. Se on Elämää suurella kirjaimella. Ainakin kun asiaa kysyy luotolaiseltaRoland Semskarilta.

Semskar onkin kalastaja jo kolmannessa polvessa, mutta näyttää siltä, ettei neljättä enää tule samasta perheestä.

– Poika lähti lukemaan lääkäriksi.

"Särjen ja lahnan arvostus ruokakalana on noussut".

Lopettaminen tai edes ammatinvaihto ei ole käynyt mielessä kertaakaan, mistä Semskar kiittää itsepäistä luonnettaan. Välillä kalakelit kun ovat mitä ovat eikä saalista tule vaikka kuinka pyytäisi. Meri antaa ja meri ottaa, monin eri tavoin. Enemmän Semskar kokee kuitenkin olleensa saajan puolella: perhe on pysynyt kiinni leivänsyrjässä.

Omalla toiminimellä onkin tullut tehtyä töitä jo kolmisenkymmentä vuotta ja sitäkin ennen isän kaverina polvenkorkuisesta asti.

Ammattikalastus on uniikiksi elinkeinoksi käynyt laji; osa-aika- ja vapaa-ajan kalastajia taas riittää senkin edestä.

Pyynnöstä Semskar laskeskelee montako kollegaa seudulla on. Lista jää lyhyeksi, muutamaan nimeen.

Joukossa on yksi kolmikymppinenkin, mikä valaa vanhaan kalastajaan tulevaisuudenuskoa perinneammatin säilymistä kohtaan. Iältään Semskar on tosin vasta 52-vuotias, mutta vanhaksi ammattikalastaja määritellään kuulema yli nelikymppisenä.

Ådön kalasataman laituriin köytti alumiiniveneensä poikkeuksellisen iloinen mies keskiviikkona aamulla. Tuulet olivat olleet pelättyä suotuisimmat ja Ahtikin oli ollut mukavan anteliaalla päällä. Saman tien siinä laiturilla suoritettu saaliin punnitseminen vahvisti veikkauksen hyvästä päivästä; yli tuhat kiloa. Rysiin oli uinut parvittain särkeä, joukossa mukavasti myös lahnaa ja ahventa.

Särjen määrä ilostutti erityisesti, sillä Semskar toimittaa sesonkina, joka on tältä kaudelta loppusuoralla, kahdesti viikossa särkikuorman Lappajärvelle. Sieltä toinen kalayrittäjä Ikaalista hakee ne kierroksellaan Tampere-Lappajärvi, perattavaksi ja edelleen jatkojalostukseen. Semskarin saalista valmistetaan Järki Särki -särkisäilykkeitä luomutilalla Korpilahdella.

Hän muistaa kuinka takavuosina kaikki särki meni suoraan rehuksi. Lahnaakin pidettiin pitkään roskakalana.

– Tilanne on muuttunut särjen ja lahnan jatkojalostuksen ansiosta. Niiden arvostus ruokakalana on noussut, Semskar iloitsee.

– Särkikaloista valmistetaan myös kalamassaa suurkeittiöille, joissa se paistetaan pihveiksi.

Keskiviikkona piti vähän kiirettä kun täytyi ehtiä särkilastin kanssa jo kello yhdeksi iltapäivällä Lappajärvelle. Reissun jälkeen työpäivä jatkui muhkean ahvensaaliin fileerauksella omassa hallissa Luodon Furuholmassa.

Lahnat hän vie itse sesonkina Vexalaan. Muut kalat menevät tukkurille.

Kalastajan vuosi rytmittyy kalojen mukaan. Talven pääkaloja ovat made ja hauki. Kevät on etupäässä lahnan, särjen, ahvenen ja vähän kuhankin kautta. Kesä tuo muun muassa siian ja lohen, jonka pyynnille on ainoana kalana määritelty kiintiö. Siian sesonki jatkuu lokakuulle asti, minkä jälkeen alkaa mateen pyynti.

– Jotain löytyy aina. Vuosia on sellaisesta päivästä, ettei pyydyksessä olisi ollut yhtään mitään.

Saalista nousee lähinnä rysillä, lohta lisäksi loukulla. Verkko on käytössä vain pari viikkoa syksyllä. Jos kelirikon aikaan ei pääse perille veneellä rysiä kokemaan, voi aina ottaa hydrokopterin alle.

Semskar kalastaa Luodon vesillä niin sisä- kuin ulkosaaristossakin.

– Lohta käyn pyytämässä avomerellä, rannikolta noin kuuden seitsemän kilometriä päässä niin, että maata on näkyvissä – jos ei satu olemaan sumua.

Pyyntireissuilla seuraa tekee laivakoira Lipton, josta on tullut Ådön kalasatamassakin tuttu näky ja kaikkien kaveri. Roland Semskar epäilee pilke silmässä, ettei kolmevuotias bordercollie välttämättä enää lampaiden päälle ymmärtäisikään, mutta on peto kalojen paimentamisessa.

ps@pietarsaarensanomat.fi