Paikallisuutiset

Joutsen nousemassa uuteen lentoon: Leirintäalue sai yllättäen auttajaparin

Monika ja Christer Åström yöpyivät leirintäalueella, ihastuivat paikkaan ja halusivat jäädä auttelemaan kortteeria vastaan. Tuleva talvi kuluu remontoidessa Joutsenta entistä ehompaan kuntoon.

Pietarsaari

Vapaina kuin taivaan linnut kokevat karavaanaritMonika ja Christer Åström Ruotsista elelevänsä eläkepäiviään. Niinpä heidän ei tarvinnut pitkään pohtia spontaanisti syntynyttä ajatustaan jäädä Pietarsaaren Joutsenen leirintäalueelle auttelemaan, aluksi asumista vastaan. Se sopi taasTom Enlundille, jonka luotsaama Jeppis Hockey pyörittää vuokralaisena paikkaa kuudetta vuotta.

– Åströmit tulivat kysymään saavatko tehdä alueella töitä, fiksata ja siistiä. Sanoin, että saa, mutta palkkaa meillä ei ole varaa maksaa. Sovimme työstä asumista vastaan ja olen oikein tyytyväinen järjestelyyn. Tämä kesä on menty näin, ensi kausi on toinen juttu. Ehkä yhtäkkiä palkkaammekin kesäksi vastaavan isäntäparin, joka myös asuu alueella, pohdiskelee Tom Enlund.

Vuokrasopimus kaupungin kanssa on umpeutumassa, mutta jatkosta ollaan Enlundin mukaan jo sovittu suullisesti.

Löysinkin enoni Pietarsaaresta, sovimme vierailusta, parkkeerasimme vaunut Joutseneen - ja sillä tiellä ollaan. Monika Åström Etelä-Ruotsi

– Kävijöitä on ollut joka vuosi enemmän, mikä kannustaa meitä jatkamaan ja panostamaan. Seuran velkojen maksamisessa Joutsen on ehdottoman tärkeä tulonlähde; ehkä pääsemme kuiville jo tänä vuonna. Tähän asti leirintäalue on antanut tuloja 5000 - 10 000 joka vuosi, Enlund laskeskelee.

Yksi tähtäin on Joutsenen remontissa. Ensi vuoden budjettitoiveena lähteekin kaupungille 20 000 euroa kun aiemmin on saatu kymppitonni.

Takaisin Åströmeihin. Alkujaan heidän piti vain piipahtaa sukuloimassa Pietarsaaressa ja asustella vierailuajan Joutsenessa.

– Tulin tapaamaan enoani ensimmäistä kertaa. Olen tiennyt, että äidillä on veli Suomessa. Tosin luulin hänen asuvan Viialassa, omatkin juureni ovat Tampereella. Löysinkin enoni Pietarsaaresta, sovimme vierailusta, parkkeerasimme vaunut Joutseneen - ja sillä tiellä ollaan, Monika Åström naurahtaa.

Pariskunta ihastui leirintäalueen ilmeeseen heti portilla; nuo kauniisti maastoon asettuvat mökit, polveilevat polut, metsää ja vettä ympärillä, yhdessäoloon kutsuvat pelikentät. Peremmällä iski pettymys.

– Panimme merkille kuinka paikoittain kulunutta, sotkuista ja epäviihtyisää alueella oli. Halusimme tehdä asialle jotain ja tarjouduimme auttelemaan - työkalut pysyvät kädessä kummallakin, Monika Åström huomauttaa.

– Haluamme saada Joutsen elämään paikkana, joka houkuttelee niin matkailijoita kuin paikallisia asukkaita mielellään ruuhkaksi asti. Jos joku kysyy miksi haluamme, vastaan, että miksi ei.

Hihat ovat heiluneet siihen malliin, että mm. pesutupa on saanut uudet lattia- ja seinäpinnat. Parhaillaan fiksataan vessatiloja ja samalla inventoidaan sitä, mikä tupien sisustuksesta kaipaa uudistamista ja minkälaista. Kerrossängyt pienistä mökeistä puretaan ja tilalle rakennetaan ulosvedettävä sänky, joka toimii sekä yhdelle että kahdelle yöpyjälle.

– Tupien lattiat maalataan harmaiksi ja muutkin sisäpinnat ylipäätään rauhallisimmiksi ja yhdenmukaisimmiksi. Väriä tuodaan tekstiileillä. Vieraan pitää heti kynnyksellä tuntea tilan kivaksi ja raikkaaksi, Monika Åström sanoo.

Osa patjoista menee vaihtoon, hyväkuntoisiin ommellaan uusi suojus. Jatkossa jokainen vieras saa tuoda mukanaan omat liinavaatteet tai niitä voi vuokrata vastaanotosta, kuuluvat suunnitelmat.

Åströmit vaikuttavat koko ikänsä yhdessä olleelta, edelleen umpirakastuneelta parilta. Oikeasti he tapasivat toisensa vasta kolme vuotta sitten - leirintäalueella - kuinkas muutenkaan. Kumpikin on näet asunut asuntovaunussa vuoden ympäri aukiolevilla leirintäalueilla viimeiset kesät talvet, Christer Åström peräti viisi vuotta ja Monika Åströmkin jo kolme vuotta.

Christer Åström kertoo ajaneensa rekkaa pitkään ennen eläkelöitymistään - siis aina tien päällä. Sitä mukaan kun perinteinen asumismuoto alkoi tuntua rahan tuhlaukselta alkoi koti renkailla tuntua yhä järkevämmältä ratkaisulta.

Maatilayrittäjänä ja viimeksi lähihoitajana työskennelleen Monika Åströmin taustalta löytyy traagisempi syy.

– Kotini Västeråsissa tuhoutui tulipalossa. Alkujaan päätin hankkia asuntovaunun vain siksi aikaa että saan päätettyä, miten jatkaa tästä. Siis jostain kumman syystä ostin vaunun, vaikken koskaan aiemmin ollut edes halunnut asua sellaisessa, hän naurahtaa.

Suunnaksi hän otti Nyköpingin leirintäalueen - ja loppu on historiaa.

Kaikki tarpeellinen kulkee kätevästi mukana kahdessa vaunussa; toisessa asutaan toisen toimiessa säilytys- ja varastotilana. Ahdastako? Ei suinkaan. Lisäneliötä on ulkona vaikka hurumycke ja ympärillä avautuu koko maailma.

– Etsimme kyllä parhaillaan oikeaakin asuntoa Pietarsaaresta, he kertovat.

Jo olemassa olevia mahdollisuuksia monenlaisiin aktiviteetteihin Joutsenen alueella Monika ja Christer Åström myös kiittelevät. He innostuvat visioimaan lisää: auki vuoden ympäri, erilaisia tilaisuuksia ainakin juhlapyhinä, kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi, enemmän tähtiä.

Ovet sulkeutuvat syyskuun lopulla kesäveden sulkemisen myötä. Åströmit jatkavat paikkojen kunnostamista kuin konsanaan piikana ja renkinä Jeppis Hockeyn ja Tom Enlundin pitäessä ohjaksia.

– Ensi kesän korvalla avautuu entistä ehompi Joutsen.