Paikallisuutiset
Tukkirekoille uusi puntari – UPM:n kolmen miljoonan euron investointi valmistui
Vaikka metsäyhtiö UPM rakentaa historiansa suurinta investointia, sellutehdasta Uruguayn keskiosiin, rahaa riittää myös Pietarsaaren tehtaan investointeihin.
Pietarsaaren tehtaalle avataan uusi mittausasema, jossa punnitaan kaikki vuorokauden aikana tehtaalle tulevat 200 puutavararekkaa ja 50 muuta rekkaa.
Uruguayn ja Pietarsaaren investoinnit painivat toki täysin eri sarjoissa.
Paso de los Torosin kaupungin lähelle rakennettava sellutehdas maksaa kaikkiaan noin 3 miljardia euroa. Pietarsaaren mittausasema maksoi 3 miljoonaa euroa.
Uudella mittausasemalla UPM saa parannettua liikenteen sujuvuuden lisäksi turvallisuutta, joka on jo nyt korkealla tasolla: Viime vuonna tehdasintegraatin alueella ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.
Nykyaikainen mittausasema on rakennettu siten, että se voi ottaa raskainta mahdollista kalustoa punnittavaksi. Nykyisin raja kulkee 76 tonnissa.
– Maantiellä pitäisi vielä saada muutama silta sellaiseen kuntoon, että voimme ottaa todella raskasta kalustoa sisään, sanoo Pietarsaaren integraattijohtajaSimon Fagerudd.
Mittausasema avataan viikon kuluttua. Sinne tulee myös rekkojen puhdistuspaikka, jossa pestään kuoret ja puurästit pestään pois autosta, etteivät ne leviä pitkin maanteitä.
Mittausasemaremontin lisäksi sellutehtaalla on meneillään koivulinjan uudistustyöt.
– Koivulinjan uudistuksen avulla voimme säilyttää nykyisen tuotantotasomme, Fagerudd perustelee hankkeen tarpeellisuutta.
Edellinen suuri investointi UPM:n Pietarsaaren tehtaalla valmistui päättyvän vuosikymmenen puolivälissä, kun sellutehdasta ja sahaa modernisoitiin, sekä rakennettiin kokonaan uusi jätevedenpuhdistamo. Näihin investointeihin upposi 30 miljoonaa euroa.
Kolme vuotta sitten uutisoitiin, että Pietarsaareen voi nousta lähivuosina 140 miljoonan euron bioetanolitehdas. Tuolloin aloitettiin hankkeen selvitystyö ja kirjoitettiin aiesopimukset sijoituspaikasta Alholmens Kraftin ja UPM:n kanssa. Sen koommin hankkeesta ei ole kuulunut juuri mitään.
Fageruddin mukaan hanke ei ole UPM:n käsissä. Kyseessä on St1:n ja SOK:n yhteisyrityksen ja NEBin välinen hanke.
Vuosikymmen vaihtuu kahden viikon kuluttua. Mitkä ovat seuraavat merkittävät investoinnit Pietarsaaren tehtaalla? Tehtaanjohtaja ei tietenkään paljasta omia toiveitaan.
– Meidän tehtävänä on valmistaa kustannustehokkaasti laadukasta sellua havusta ja koivusta. Tuotteemme ovat strategisesti tärkeitä UPM:n sellutoiminnalle, Fagerudd kiertää kysymyksen.
Suomalainen sellu on maailmalla yhä kysytympää. Vaikka selluloosan vienti onkin lisääntynyt, tuotteesta maksettava hinta on laskenut.
– Hinnat ovat olleet ennätyksellisen korkealla, nyt hinnat ovat palautuneet normaalille tasolle, sanoo Fagerudd.
Metsien hakkuut lisääntyvät, jos kaikki Suomeen suunnitellut sellutehdashankkeet toteutuvat. Toiset ovat huolissaan hakkuiden vaikutuksesta ilmastoon ja monimuotoisuuteen, toiset painottavat vastuullista metsänhoitoa Suomessa.
– Suomen metsien käsittely on maailman huippua. Metsiä hoidetaan paremmin kuin aikaisemmin ja ne tuottavat entistä paremmin. Metsiä käsitellään vastuullisesti Suomessa.
Hänen mukaansa erityisesti Pohjanmaan maakunnissa on varaa hakkuiden lisäämiseen. Kestävästä hakkuumäärästä toteutuu vuodesta riippuen 65-70 prosenttia.
– Meidän kaikkien etu on se, että metsää hoidetaan metsän hyvinvoinnin näkökulmasta. Sillä perusteella meillä on varaa suurempaan hakkuumäärään, sanoo aluejohtajaJanne Kiiliäinen.
Tällä hetkellä UPM saa tarvitsemansa puun, mutta on valmis vastaanottamaan enemmän.
Sellutehdashankkeet tuovat työtä ja tuloja.
UPM:n laatimien laskelmien mukaan Pietarsaaren tehdasintegraatin verovaikutus on vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa, kun lasketaan yhteen kiinteistöverot, henkilöstön maksamat kunnallisverot ja yhteisövero. Omien ja välillisten työntekijöiden nettotulojen kautta syntyvä yksityinen kulutus hyödykkeisiin on arviolta 15 miljoonaa euroa.
UPM sponsoroi seudun elinvoimaisuutta ja hyvinvointia edistäviä hankkeita 70 000 eurolla vuodessa. Tähän sisältyvät muun muassa seuroille ja tapahtumille maksettavat tuet.
– Pyrimme siihen, että vaikutus olisi mahdollisimman laaja, eivätkä rahat menisi vain edustusjoukkueille vaan junioritoimintaan, sanoo sidosryhmäsuhdejohtajaSari Hörkkö.
Ensi vuosikymmenen haasteisiin lukeutuu myös sukupolvenvaihdos. Ensi vuosikymmenellä joka toinen nykyisestä työntekijästä menee eläkkeelle. Tulijoita kuitenkin riittää. Kun haussa oli neljä paikkaa, hakemuksia tuli 200.
