Paikallisuutiset

The Beach Pietarsaaren edessä ja paljon muuta – Stubbenilta Ohtakarille kuljettava kuva- ja tietoteos tarjoaa rantautumisvinkkejä kokeneellekin saaristoveneilijälle

Karl-Johan Fageruddin (kirjoittaja),Aki Paavolan (valokuvaaja) jaJohan Asplundin (tuottaja) uunituore kirja Saariston helmet kutsuvat on esineenäkin komea pläjäys.

Pietarsaaressa Forsbergin painotalolla järjestetyssä julkistamistilaisuudessa saivat vieraat käsiinsä 120-sivuisen A4-kokoisen teoksen, jonka kannet sietävät vettä ja sivut ovat kiinni rullavihkoperiaatteella.

– Tämä kirja on tarkoitettu veneeseen mukaan otettavaksi, vahvisti teoksen takana olevaa Saaristoneuvostoa edustava Johan Asplund.

Saaristoneuvosto toimii Uusikaarlepyyn, Pietarsaaren, Larsmon, Kruunupyyn ja Kokkolan alueella. Tässä kirjassa liikkeelle lähdetään Uudenkaarlepyyn Stubbenin majakkasaarelta ja lopulta päädytään Lohtajalle Ohtakarin hiekoille.

Kirjaprojekti sai alkunsa, kun Asplund otti yhteyttä Fageruddiin. Tämä kertoo empineensä hetken, mutta vain hetken.

– Tällaisen kirjan tekeminen on kivaa, mutta kovaa työtä, Fagerudd kuvaa.

– Minulla oli tuoda käyttöön materiaalia myös aiemmista projekteista.

Valokuvaajaksi tuskin olisi ollut parempaa ja luontevampaa valintaa kuin Aki Paavola. Hän on ollut aiemminkin mukana vastaavissa projekteissa. Yhdessä toimittaja-kirjailija Lauri Tuomi-Nikulan kanssa esimerkiksi vuonna 2019 syntyi teos, jossa tutustutaan kalastajasaariin Kalajoen Maakallan sekä Ulkokallan ja Kokkolan Tankarin välillä.

Jos seudun lähisaaristo ollenkaan kiinnostaa kannattaa tämä kaksikielinen kirja lukea. Silti ei ensikatsomalla tahdo lukemisesta tulla mitään, kun katse jää kiinni kuviin. Mistä tällaisessa valokuvaamisessa on kuvaajan näkökulmasta kyse?

– Pitää mennä rauhassa näkemään, mitä kuvaa. On hyvä ensin istua alas keskittymään ja aistimaan, Paavola avaa.

Teoksessa on paljon ilmakuvia, jotka päästävät näkemään tututkin rantautumispaikat uudesta kulmasta. Lennokkiaikakausi on muuttanut valokuvausta.

– Kyllähän ne [ilmakuvat] antavat uuden perspektiivin.

Aki Paavola tuntuu viihtyneen tämänkin projektin parissa ja hän asian myös kysymättä myöntää.

– Inspiraatio perustuu siihen, että nauttii tekemisestä. Kun Kaustiselta on kotoisin niin pitäisi kai olla viulupelimanni, mutten osaa soittaa muuta instrumenttia kuin kameraa.

Kun Paavolan monipuolisen kuvatykityksen – Mässkärin majakkasaaresta otettu aukeaman kokoinen panoraama pistää pään pyörälle – lumoista saa riuhtaistua itsensä tekstin pariin löytää monenlaista kiinnostavaa. Kovaa faktaa, anekdootteja, tarinoita, vekkuleita nostoja.

Niiden saavuttaminen edellyttää usein ruotsin kielen ymmärtämistä. Vaikka suomenkielistäkin sisältöä riittää on kerronnan valtakieli silti ruotsi.

Vaikka ei osaisi sen paremmin ruotsia kuin suomea jäisivät sivuja silmäilevälle silti Aki Paavolan kuvat. Onko yhteinen saaristomme oikeasti noin upea?

– Antaisin viestiä kuntien matkailuorganisaatioille, että näkisivät metsän puilta, Paavola sanoo viitaten siihen, että saaristoa voidaan pitää liiaksi itsestäänselvyytenä.

Paavolan, Fageruddin ja Asplundin kirjan tarkoituksena myös vinkata veneilijöille paikkoja, joista he eivät ole kuulletkaan. Pietarsaareen johtavan laivaväylän pohjoispuolella esimerkiksi näyttää sijaitsevan Stora Rummelgrundet -niminen pikkusaari hevosenkengän muotoisine hiekkarantoineen ja mahtavine siirtolohkareineen.

Kuka muistaa Leonardo DiCaprion tähdittämän The Beach-elokuvan? Se nimittäin putkahtaa mieleen, kun Paavolan ilmakuvaa Stora Rummelgrundetista katselee.

– Toivomme sisällöllisesti rikkaita elämyksiä ja vastuuntuntoisuutta, kun liikut merellä tai rantaudut maihin, Johan Asplund muistuttaa teoksen alkusanoissa.

Kirjan myynnistä saatu tuotto menee lyhentämättömänä Saaristoneuvoston toimintaan.

Neuvosto on yleishyödyllinen yhdistys, joka muun muassa huolehtii seudun veneväylistä ja niiden yli tuhannesta reimarista.