Paikallisuutiset

"Pelkään, että tästä tulee suurten seurojen Palloliitto, jossa pienen seuran ääni ei kuulu"

Kari Koskela näkee Palloliiton uudistuksessa huolestuttavia uhkakuvia pienille seuroille

Juha Savela

– Päätökset on tehty ja niiden mukaan on elettävä. Erityisesti pienten seurojen ja piirien suhteen näen uudistuksessa huolestuttavia uhkakuvia, sanoo Palloliiton Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaKari Koskela Palloliiton kehitysohjelmasta.

"Seurojen Palloliitto" -nimellä kulkeva uudistus yhdistää maan piirit neljäksi suureksi toiminta-alueeksi. Liiton luottamuselimissä läpiviety uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alusta.

– Keski-Pohjanmaalla emme ole vastustaneet uudistuksia, mutta nyt on menty suuruuden ehdoilla. Pelkään, että tästä tulee suurten seurojen Palloliitto, jossa pienen seuran ääni ei kuulu, Koskela kärjistää.

Koskela kritisoi sitä, että uudistusta on lähdetty viemään ylhäältä alaspäin, ei seuralähtöisesti.

– Toki uudistus on viety demokratian pelisääntöjen puitteissa läpi. Kun enemmistö on näin halunnut, meidän on siihen sopeuduttava, Koskela lisää.

Kehitysohjelman tavoitteena on maksimoida henkilö- ja talousresurssien hyödyt kentälle ja palvella seuroja niiden tarpeiden vaatimalla tavalla. Aluejaossa uudistus näkyy käytännössä siten, että aikaisemmat 11 piiriä yhdistyvät neljäksi alueeksi. Keski-Pohjanmaa kuuluu Länsi-Suomen alueeseen, johon tulevat mukaan Tampere, Länsi-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta), Vaasa sekä Ahvenanmaa.

– Käytännössä Keski-Pohjanmaan piiri hiipuu hiljalleen pois. Koska kyse on rekisteröidystä yhdistyksestä, sen toiminnan voi juridisesti lopettaa vain piiri itse.

Uudet alueet ollaan muodostamassa virallisen maakuntajaon pohjalta. Keski-Pohjanmaan piirin osalta se tarkoittaa, että Kalajokilaakson alueen seurat kuuluvat jatkossa Pohjoiseen alueeseen.

– Tämä on tilanne tällä hetkellä, mutta mm. ylivieskalaiset seurat ovat esittäneet, että he voisivat uudessa jaossakin kuulua ja toimia nykyisen Keski-Pohjanmaan piirin seurojen kanssa samalla alueella. Ylivieskassa pelkona on ollut mm. pelimatkojen piteneminen entisestään, Koskela kertoo.

Keski-Pohjanmaan piiri esitti liittohallitukselle seitsemän alueen kompromissimallia, jossa Keski-Pohjanmaa olisi yhdessä Vaasan piirin kanssa muodostanut oman alueensa. Ehdotus hävisi liittovaltuuston äänestyksessä neljän alueen mallille äänin 17–12.

Uudistuksen myötä piirien palveluksessa nykyisin olevat työntekijät siirtyvät Palloliiton palkkalistoille. Keski-Pohjanmaalla toimivat piirijohtaja, kilpailupäällikkö ja nuorisopäällikkö.

– Halutessaan he jatkavat Palloliiton palveluksessa, mutta toimenkuvat voivat muuttua.

Läntisellä alueella Kokkolaan jää edelleen Palloliiton toimipiste.

– Päätöksenteon kannalta näen ongelmana sen, että se keskittyy kauas omalta alueelta. Vaikutusmahdollisuudet oman alueen edistämiseen pienenevät. Mistä löytyy luottamushenkilöitä, jotka viitsivät lähteä ajamaan kokouksiin Turkuun tai Tampereelle, Koskela kysyy.

Keski-Pohjanmaan alueella ns. alemmat sarjat pyörivät tulevaisuudessakin entiseen tapaan. Vaakalaudalla sen sijaan on vajaat 30 vuotta jatkuneen koulujalkapallon kohtalo.

– Paperilla ja power point-esityksissä ohjelma toimii, mutta paljon on jäljellä vielä avoimia kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia, Koskela huomauttaa.