Paikallisuutiset

Luodonjärven vesikasvillisuutta kartoitettiin: olosuhteet osoittautuivat reheviksi

Luodon-Öjanjärven vesikasvillisuutta kartoitettiin 23.–25.7.2024. Työ toteutettiin osana Luodon-Öjanjärven velvoitetarkkailua.

Luodon-Öjanjärven vesikasvillisuutta seurataan kymmenen vuoden välein eli vastaava kartoitus on tehty viimeksi vuonna 2015.

Kartoitus tehtiin ns. päävyöhykemenetelmällä, joka on ympäristöhallinnon kehittämä menetelmä vesikasvillisuuden seurantaan. Päävyöhykelinjamenetelmässä käytetään 5 m:n levyisiä linjoja. Linja jaetaan osiin eli päävyöhykkeisiin rajaamalla ne kasvillisuuden pääelomuotojen perusteella, esimerkiksi ilmaversoiset, uposkasvillisuus ja kelluslehtiset.

AFRY Finland Oy:n vesistöasiantuntijat Anna Väisänen ja Lotta-Maria Lehtinen suorittivat kartoituksen.

Luodon-Öjanjärven vesikasvillisuutta kartoitettiin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n ja toiminnanharjoittajien tilaamana.

Kartoituksen tuloksista laaditaan raportti, joka valmistuu alkuvuodesta 2025. Raportissa vesikasvillisuudelle lasketaan ekologisen tilan indeksit sekä kuvataan yleisesti esiintyvää lajistoa, sen runsaussuhteita sekä havaittuja muutoksia.

Maastokartoituksen perusteella voidaan alustavasti todeta, että Luodon-Öjanjärven vesikasvillisuus ilmentää reheviä olosuhteita. Vesikasvillisuutta hallitsevat rantakasvit, ilmaversoiset ja kelluslehtiset useimmiten laajoina kasvustoina.

Uposkasvillisuutta tavattiin vain verrattain vähän ja melko matalasta vedestä, mikä johtuu veden tummasta väristä. Myös pohjassa kasvavat pohjalehtiset kärsivät uposlehtisten tavoin tummasta ja humuspitoisesta vedestä, jolloin valoa ei riitä pohjassa kasvaville pienikokoisille lajeille.

Pohjalehtisten esiintyminen oli pääosin hyvin vähäistä, mutta positiivinen havainto oli muutamien herkkien lajien (mm. tummalahnaruoho ja vesirikko) yksittäiset esiintymät, erityisesti kun lajeja ei havaittu viimeksi kymmenen vuotta sitten tehdyssä kartoituksessa.

Kyseisten lajien elinympäristövaatimukset ovat vaateliaat ja ne tarvitsevat menestyäkseen karuhkon vedenlaadun lisäksi myös sopivia pohjaolosuhteita, kovahkoa mineraalimaapohjaa (lahnaruohot) sekä savi-ja hiesupohjaa (vesirikot).

Paikoitellen kartoitusalueen pohja oli kuvatunlaista, mutta pääasiassa hyvin pehmeää liejupohjaa. Pohjien liettymistä ja veden tummumista olisi syytä ehkäistä vesiensuojelutoimin, kartoittajat kertovat tiedotteessa.

Kartoituksessa havaittiin myös aiempaa enemmän vieraslajiksi luokiteltavaa vesiruttoa. Alueellisesti uhanalainen jokileinikki oli edellä mainittujen pohjalehtisten lisäksi huomionarvoinen laji.