Kolumnit

Laura Palovuoren kolumni: Uskaltaisitko juosta ajassa taaksepäin?

Kirjoittaja on jordanianruotsinsuomalainen paluumuuttaja.

Uskaltaisitko lähteä matkaan, jos voisit juosta lapsuuteesi? Oma matkani alkaisi hyppimällä, joutuisin nimittäin loikkimaan erilaisilta projektilogoilta ja EU-lipuilta toiselle, siellä vilahtelisivat Euroopan aluekehitysrahastojen tähtikuviot sekä paikallisten ja kansainvälisten hankkeiden tunnukset.

Sitten pyrähtäisin aurinkoon ja juoksisin ammanilaista kotikatuani lähikauppaan. Tai jos juoksu tosiaankin kulkisi takaperin, kuvittelisin kaiken nurinkurisessa järjestyksessä. Saisin kassalta rahat itselleni, jättäisin jäätelön kauppaan ja juoksisin kuumassa auringossa kotiini.

Yliopistossa teksti pyyhkiytyisi vihkostani ja mielestäni pois, enkä enää osaisi kirjoittaa arabiaa. Pyykit sujahtaisivat aurinkoiselta katolta takaisin pyykkikoneeseen. Ihmettelisin, kun keväiset persikan kukat muuttuisivat takaisin nupuiksi ja elokuiset viikunat pienentyisivät koviksi vihreiksi palloiksi puunrunkoon sojolleen.

Tukholmassa suomenkieliset uutiset kulkisivat takaperin, niistä katoaisi ensin tekstitys, sitten äänet ja lopulta kuva, minä juoksisin televisiotalosta tunnelbanaan ja ja kiirehtisin aamuruuhkassa kotiin. Uppsalassa samassa työhuoneessa kanssani tutkimustaan tekevä serbialainen työkaverini muuttuisi päivä päivältä vieraammaksi ja eräänä päivänä en enää tuntisi häntä.

Sigtunalaisen kahvilan kuuma maitokahvi kaatuisi takaisin kahvijauheeseen, joka baristan käsissä muuttuisi taas pavuiksi. Kävelisin kahvilasta kotiin lastenvaunujen kanssa, niin monta kertaa, että erään päivänä vaunuja ei enää olisi.

Jo joutui armas aika ja ylioppilaslakki lentäisivät tiehensä. Teinin huoneen taustalta kuuluisi Alanis Morrisetten CD ja Radio Mafian aamuohjelmat takaperin.

Opiskelukaupungissani lukemattomien luentojen itseeni imemä tieto valuisi takaisin luennoitsijan piirtoheitinkalvolle. Kenttäkurssilla hämähäkit juoksisivat mikroskoopin alta takaisin verkkoihinsa. Aamuyöllä salmiakkikossun, kaljan ja vatsahappojen sekoitus roiskuisi vessanpöntöstä takaisin suuhuni, se kulkisi mukanani juhlapaikalle ja joutuisi takaisin omiin pulloihinsa.

Jo joutui armas aika ja ylioppilaslakki lentäisivät tiehensä. Teinin huoneen taustalta kuuluisi Alanis Morrisetten CD ja Radio Mafian aamuohjelmat takaperin. Pietarsaaren näyttämön näytelmä kulkisi aplodeista ja loppukohtauksesta alkuun, sammakon vihreät kasvot huuhtoutuisivat takaisin meikkipalettiin ja poolopaita ja leggingsit palautuisivat vihreistä valkeiksi puvustajan käsittelyssä.

Syksyn ensimmäisen koulupäivänä ekaluokkalaisten jännittynyt jono purkautuisi Länsinummen pihalta ja lähtisi kotiinsa kesälomalle. Minä kiipeäisin takaisin kotipihan koivuun, ja sinne oksalle jäisin ja siihen pysäyttäisin ajan.