Paikallisuutiset

Katso video kuinka sauna putputtaa Ähtävänjoella: Löytynojan perhe nauttii liikkuvan puusaunan löylyistä lautallaan kotijoen maisemissa

Pedersöre/Åminne

Saunalautta nytkähtää pehmeästi liikkeelleTeemu Löytynojan kääntäessä kahvasta kaasua. Kaksikymmentä heppainen perämoottori vie lauttaa kehräten hiljalleen pitkin Ähtävänjokea. Vaikka tuulee, kyyti on vakaata eikä keinahtele yhtään.

Rennosta lauttareissusta ovat nauttimassa myös Löytynojan Lassi-poika ja isä Usko-pappa kannella katsellen tuttua jokimaisemaa ja kalaonnea arvuutellen. Yhdessä tuumitaan, että jos nyt ryhtyisi kalaa pyytämään, ei se kävisi koukkuun kun pinta on myrskyn jäljiltä koivunlehteä ja risua täynnä.

Kalastus onkin yksi syy siihen, miksi Löytynojat rakensivat siirreltävän saunalautan. Saunominen toinen.

Kaksi koivupesällistä, sitten voi saunoa vaikka koko päivän.

Rennosta lauttareissusta nauttimassa rauhallisen Ähtävänjoen miljöössä kauniina kesäpäivänä isä Teemu, poika Lassi ja pappa Usko Löytynoja.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Lautta parkkeerataan kesäksi Åminnen sillan kupeeseen. Se on lähellä, siellä on riittävän syvät uimavedet ja sieltä käsin voi retkeillä vaikkapa jätskille parin kilometrin päähän Strandikselle Luotoon.

Leveää jokiuomaa on mukava putputella ihan vaan huvikseenkin. Joutsenet ja kurjet tekevät joskus seuraa ja hirvi näkyy pyrkivän uiden joen toiselle puolelle. Oli miten oli, kiire jää rannalle. Teemu Löytynoja, 44, puhuu myös vastapainosta sahurin työlleen, joka on pitkälle monitorien seuraamista sisätiloissa valvomossa.

Ensimmäiset löylyt kiukaalle heitettiin neljä kesää sitten. Sen jälkeen Ähtävänjoessa on virrannut paljon vettä, kylpijöitä riittänyt ja tuhti kiuas niellyt koivuklapeja sylikaupalla.

– Kaksi koivupesällistä, sitten voi saunoa vaikka koko päivän.

Makoisten löylyjen salaisuutena on järeä kiuas, nelimillinen rosteri teräslevy ja suuri massa, seitsemän laatikollista kiviä, esittelee Löytynoja itse tekemäänsä kiuasta. Ei hevillä pala puhki eikä se ole ahkerasta saunomisesta vielä moksiskaan. Vedossakaan ei kuulema löydy moitteen sijaan, päinvastoin, jos asiaa pikkuisen paisuttelee niin välillä joutuu pitämään haloista kiinni, etteivät lennä pesästä katolle.

Lauteet ovat kaunista haapaa, vähän sitä leveämpää sorttia. Veteen pääsee pulahtamaan laskettavia rappusia pitkin.

– Jos ei huvita uida saunan jälkeen, voi vilvoitella kannella tai kiivetä saunan katolle ottamaan aurinkoa.

Paikka on tehty kaikin puolin mukavaksi käyttää.

– Makkaraa voi paistaa kaasugrillillä.

Ja aina löytyy myös tuotekehittelyn varaa.

– Valot olisi hyvä saada.

Rekisteristä Löytynojien saunalauttaa ei löydy kun sitä ei tarvitse sinne alle 5,5-metrisenä laittaakaan. Pituutta rosterirunkoisen, painekyllästetystä puusta rakennetulla menopelillä on yhteensä 5,20 metriä, leveyttä 3 metriä ja korkeuttakin piipun kanssa abouttiarallaa yli neljä metriä, Teemu Löytynoja arvioi.

Korkeus on jäänyt mittaamatta sentilleen, mutta pystymittaa riittää joka tapauksessa sen verran, ettei mahdu sulkuportista Luodonjärvelle. Sinne voisikin olla kiva piipahtaa, mutta enää siitä edemmäksi meren puolelle ei oikein tee mieli lähteä.

Vesillelasku tapahtuu vanhan Edsevön rannasta heti jäiden lähdettyä kevään korvalla.

– Iisi juttu. Kymmenen minuuttia.

Åminneen on matkaa laskupaikalta kolmisen kilometriä.

Takaisin kotipihaan Edsevön kylänraitille saunalautta viedään vasta myöhään syksyllä iltojen pimetessä kun vesikin alkaa olla turhan kylmää. Vesiltä nostaminen alkaa sekin käydä käden käänteessä.

Muutaman kilometrin tieosuuden saunalautta taittaa mennen tullen järeärunkoisen trailerin päällä, made by Löytynojien kotiverstas.

– Kuljetuslaite kestää heittämällä 2500 tonnin painon.

Ensin, ennen saunalauttaa nikkaroitiin traktorilla vedettävä tynnyrisauna, mutta sille oli hankalampi löytää sopivaa paikka missä voisi pysähtyä löylyttelemään.

– Maat ovat aina jonkun omistuksessa.

Vedessä kulkeva saunalautta on toinen juttu.

Kun poika Teemu Löytynoja ja isä Usko Löytynoja eivät ole lautalla kylpemässä, ongella tai heittämässä virveliä Ähtävänjokeen, heidät saattaa tavata jostain muualta vetouistelemasta. Kalassa käydään aina kun keritään eikä menopelistä ole pulaa kun käytössä on kolme erilaista venettä. Välillä saatetaan innostua tekemään vesistökierros kanootilla lähimatkailun hengessä.

Ähtävänjoesta nousee kauden mukaan kuhaa, haukea, ahventa, säynävää, särkeä. Saalis valmistuu, kuinkas muutenkaan kuin omavalmisteisessa savupöntössä, joka sekin on rosteria.

Ähtävänjoella ja Edsevössä Teemu Löytynoja on viihtynyt pikkupojasta asti.

– Muutimme perheen kanssa Ylivieskasta ensin Pietarsaareen kun olin seitsemän, sitten Edsevöhön. Rakensin jo yksin ollessani 20-vuotiaana talon vanhempien naapuriin. Olen tietääkseni muuten edelleen Pedersören nuorin talonrakentaja kautta aikain, Löytynoja huomaa.

– Ajattelin myydä talon ja muuttaa pois. Toisin kävi. Tuleva puoliso astui kuvioihin ja päätimme jäädä. Eikä päivääkään ole tarvinnut katua. Edsevössä on kaikki, lähikoulusta ja Ähtävänjoen uimarannasta alkaen. Oma korttelikauppa puuttuu, mutta Kolppiin hurauttaa hetkessä.

Koulutukseltaan Löytynoja on talonrakentaja. Takataskusta löytyy myös ajoneuvoyhdistelmän ammattitutkinto.

Viimeiset yhdeksän vuotta työpaikkana on ollut UPM:n saha, sitä ennen Japrotek, jossa Usko-isäkin työskenteli.

– Työkavereita oltiin kymmenen vuotta.

Muutoinkin ollaan aina oltu pikemminkin parhaat ystävät kuin isä ja poika.