Paikallisuutiset

Kalankasvattamo huolettaa Pietarsaaressa – ravinteiden pelätään kulkeutuvan rantavesiin

Pietarsaaren ja Luodon edustalle suunniteltava kalankasvatuslaitos herättää alueen asukkaissa ja rantojen virkistyskäyttäjissä huolta. Sen saattoi päätellä tiistai-iltana järjestetystä keskustelutilaisuudesta, joka veti Pietarsaaren lukion 120 henkeä vetävän auditorion täyteen ihmisiä.

Tilaisuuden järjestäjinä olivat Ådönniemen ja Mässkärin huvilanomistajien etua ajavat yhdistykset, purjehdusseura SSJ ja Pietarsaaren seudun luonto ry.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus päätti viime syyskuussa, että Ekofish Oy:n hanke kalankasvatuslaitoksesta ei tarvitse ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin yritys pääsee suoraan hakemaan ympäristölupaa toiminnalleen.

Ekofishin yrittäjä oli myös kutsuttu tiistain tilaisuuteen, mutta hän oli päättänyt jäädä siitä pois.

Suunniteltu kasvatus tapahtuu seitsemässä kasvatusaltaassa avomerellä noin 3,5 kilometriä länteen Euranin saaresta. Tuotannon määrä on 950 000 kiloa vuodessa. Syksyisin altaat on tarkoitus siirtää Ådön kalasataman edustalle, josta kalat siirretään muualle perattavaksi.

Ely-keskus katsoo, että varsinainen kalankasvatusalue on kansallisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman mukaan tarkoitukseen erinomaisesti soveltuvaa aluetta. Toiminnasta aiheutuvasta vesistökuormituksesta syntyy keskuksen mukaan avomerellä 95 % ja 5 % herkemmällä rannikkoalueella.

Tilaisuudessa käytettyjen puheenvuorojen perusteella typen ja fosforin epäiltiin kulkeutuvan saaristoon ja rannoille merivirtojen mukana.

Mässkärin huvilanomistajien yhdistyksen edustaja Bo Isomaa kantoi huolta lähirannoista ja Itämerestä isommassakin kuvassa.

– Useimmilla huvilanomistajilla on suuri huoli siitä, että veden ravinnearvot kohoavat, eikä meillä ole siihen varaa. Yleisesti Itämeressä kaikki toimenpiteet lähtevät kaikenmuotoisten päästöjen vähentämisestä, Isomaa totesi tilaisuuden paneelikeskustelussa.

– Mereltä tulevien ravinteiden määrää emme voi arvioida tässä vaiheessa, mutta jos altaat sijoitetaan syksyllä kalasataman edustalle, suurella todennäköisyydellä tämä tulee olemaan kohtalokasta saaristollemme, Ådönniemen huvila-asukkaita edustava Hans Kronholm arvioi.

Kronholm piti myös mahdottomana, että Ådön tie kestäisi kalankasvattamon vaatimaa raskasta liikennettä. Hän epäili tien syksyisen perkausajan tullen hajoavan kuljetusten alla.

– Ådöntietä ei ole rakennettu tällaisiin tarkoituksiin, vaan 8 tonnin liikenteeseen. Se on perustettu vain 20 senttimetrin murskekerrokselle.

Pietarsaaren ympäristönsuojelupäällikkö Sofia Zittra-Bärsund ja Luodon ympäristötarkastaja Jennie Wikström selvittivät paikalla olleille yva- ja ympäristölupamenettelyjä. Lausunnossaan kunnat olivat esittäneet, että laitokselle etsittäisiin myös vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.

– Yva-arvio olisi ollut hyvä tehdä sen selvittämiseksi, kuinka suuren kuormituksen alue kestää, jotta vesialueen ekologinen luokitus ei heikkene tämänhetkisestä. Nyt Luodon saariston vedenlaatu luokitellaan tyydyttäväksi, Zittra-Bärsund sanoi.

Ympäristölupaharkinnassa kunnilla, asianosaisilla ja esimerkiksi alueen tai ympäristön suojeluun keskittyvillä yhdistyksillä on mahdollisuus muistutuksiin. Vasta lupapäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen.

Pietarsaaren seudun luontoa edustava Pontus Blomqvist on ollut mukana laittamassa alulle adressia, jossa vastustetaan avoimissa verkkoaltaissa tapahtuvaa kalankasvatusta Pietarsaaren edustalla. Hän tarkentaa, että ei vastusta kasvatusta sinänsä, mutta on eri mieltä sijoituspaikasta.

– Nyt on enemmän kyse siitä, ettei yva-selvitystä ole tehty. Meitä harmittaa se, että mennään hieman alle miljoonan kilon kalaa, joka on yva-selvityksen raja.

Blomqvist on monen puhujan kanssa yhtä mieltä siitä, että ravinnekuormituksen lisääminen on tänä päivänä askeleen ottamista taaksepäin. Hän näkee hankkeen toteutukselle vaihtoehdon, jonka voisi yhdistää esimerkiksi kasvihuoneviljelyyn.

– Maalla olevat kalankasvatussäiliöt maksavat tietysti enemmän, niillä pitää olla myös omat puhdistuslaitokset. Jos kasvatetaan vaikkapa tomaatteja, voisi samalla kasvattaa kaloja ja nämä edesauttaisivat toisiaan.

Maalla sijaitsevat kiertovesikasvattamot ovat nostamassa suosiotaan maailmalla. Niiden etuina ovat muun muassa olennaisesti pienemmät ravinnepäästöt ja tasaiset kasvatusolosuhteet, hidasteena taas kallis teknologia.

Luontoyhdistyksen adressiin oli tiistai-iltaan mennessä kertynyt noin 650 nimeä.