Mielipiteet

Joel Sunabackan mielipidekirjoitus: Mielenrauha katoamassa – kuka kantaa vastuun?

Kirjoittaja on LähiTapiola Pohjanmaan toimitusjohtaja.

Onko mielenrauha katoamassa? Tämä kysymys nousee yhä useammin esille, kun puhumme suomalaisesta terveydenhuollosta. Julkisen sektorin resurssit ovat tiukalla, ja yksityisen terveydenhuollon keskittyminen ja merkittävä kustannusten nousu jatkuu. LähiTapiolan tutkimukset osoittavat, että viime vuosina luottamus julkisen sektorin kykyyn vastata hoitotarpeisiin on romahtanut.

Pohjanmaan hyvinvointialueella olemme nähneet sekä edistysaskeleita että haasteita. Liikkuvat sairaalat, psykiatriset sairaanhoitajat kouluissa ja kotikuntoutuksen laajentaminen ovat hyviä esimerkkejä rohkeista toimista. Samalla ikääntyvä väestö, henkilöstöpula ja kasvavat kustannukset muistuttavat meitä siitä, että muutosta tarvitaan lisää – ja nopeasti.

Tämä tilanne näkyy myös vakuutusalalla. Meillä LähiTapiola Pohjanmaalla vapaaehtoisten henkilövakuutusten ja lähinnä sairaskuluvakuutuksen kysyntä on tänä vuonna kasvanut räjähdysmäisesti: 15 % henkilöasiakkailla ja lähes 30 % yritysasiakkailla. Samalla kyseisten vakuutusten lisääntynyt käyttö sekä yksityisen terveydenhuollon kustannusten nousu ovat ajaneet sairauskuluvakuutukset kannattavuuskriisiin.

Sairauskuluvakuutuksen tärkein arvo on mielenrauha – tieto siitä, että hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti ja sujuvasti. Voimmeko enää taata jokaiselle suomalaiselle mielenrauhan, joka syntyy hoidon nopeasta ja sujuvasta saatavuudesta? Vai uhkaako sairauskuluvakuuttamisesta tulla harvojen kallis luksustuote?

Yrityksille sairauskuluvakuutuksista on jo tullut enemmän kuin vakuutus. Ne ovat investointi, joka lisää työntekijöiden sitoutumista ja parantaa yrityksen houkuttelevuutta työnantajana. Niin työnantajat kuin myös Työntekijät arvostavat mielenrauhaa, joka syntyy nopeasta ja laadukkaasta hoitoon pääsystä. Tämän takia vakuutuksista on tullut yhä merkittävämpi osa kilpailukykyä rekrytointimarkkinoilla.

Uskomme kuitenkin, että sairauskuluvakuutusten tulee säilyä kaikkien saavutettavissa. Tämä tarkoittaa uudenlaisten toimintamallien kehittämistä: ohjausta oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen hoitoon, ennaltaehkäisyn painottamista sekä yhteistyötä eri sektoreiden välillä.

Keskustelun ei pitäisi rajoittua pelkästään hinnankorotuksiin tai kulujen karsimiseen. Tarvitsemme laajempaa yhteiskunnallista vuoropuhelua siitä, miten voimme yhdessä parantaa terveydenhuollon saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Digitaalisten ratkaisujen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on tässä kriittisessä roolissa.

Sairauskuluvakuutusten ja julkisen terveydenhuollon ongelmat eivät ole toisiaan poissulkevia. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii nyt rohkeita askelia, joissa kaikkien osapuolten – julkisen sektorin, yritysten ja pohjalaisten – panos on välttämätön.