Mielipiteet

David Petterssonin mielipidekirjoitus: Kieli on mahdollisuus, ei uhka

Kirjoittaja on kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas.

Meidän on muutettava asenteitamme Suomessa kieliin liittyvissä kysymyksissä. Olemme kaksikielinen maa ja meillä on täysi syy hyödyntää tätä rikkautta.

Samalla on selvää, että kaikki eivät näe kielitaitoa rikkautena tai edes mahdollisuutena. Jotkut kokevat toisen kotimaisen kielen vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi oppia.

Valitettavasti kummallakin kielirajalla on poliitikkoja ja puolueita, jotka mielellään korostavat ja lisäävät vastakkainasettelua kieliryhmien välillä. Heidän tarkoituksensa luoda vastakkainasetteluja eivät tietenkään hyödytä meitä suomalaisia, mutta valitettavasti ne hyödyttävät itse puolueita. Se voidaan jopa nähdä selviytymiskysymyksenä joillekin puolueille, että pidetään yllä uhkakuvaa omaa kieltään kohtaan.

Päivittäin koemme poliitikkojen toimien seurauksia. Olemme jo monien vuosien ajan huomanneet, että on ollut vaikeaa rekrytoida lääkäreitä Pohjanmaalle. Ongelma on kasvanut entisestään ja koskee nykyään myös hoitohenkilökuntaa.

Vastuu hoitohenkilökunnan puutteesta Pohjanmaalla lepää niiden henkilöiden harteilla, joiden mielipiteet kielikysymyksissä ovat polarisoituneita.

Hoitohenkilökunnan puute ei ole ainutlaatuinen Pohjanmaalla, mutta tiedetään yleisesti, että kieli on yksi syy siihen, miksi olemme kamppailleet henkilökunnan rekrytoinnissa. Vaikka emme olekaan olleet absoluuttisia kielitaitovaatimuksissa, niin silti kielteinen asenne työskentelyä kohtaan on meillä johtunut kielivaatimuksista ja kieli-ilmapiiristä.

Väitän, että vastuu hoitohenkilökunnan puutteesta Pohjanmaalla lepää niiden henkilöiden harteilla, joiden mielipiteet kielikysymyksissä ovat polarisoituneita.

Äidinkielellä saadun hyvän hoidon tärkeyttä ei pidä aliarvioida, mutta sen ei pitäisi olla este kenenkään työskentelemiselle terveydenhuollossa Pohjanmaalla huolimatta siitä, että toinen kotimainen kieli ei olisikaan kovin hyvässä hallussa. Tarvitsemme kaikkia, jotka voivat ja haluavat työskennellä terveydenhuollossa.

Ajan myötä kielen oppii, kunhan pääsee työskentelemään ympäristössä, joka on myönteinen äidinkielestä riippumatta. Vaihtoehto, ankara vaatimustaso ja vihaiset mielipidekirjoitukset siitä ettei saanut palvelua omalla äidinkielellään, on nykypäivää. Tästä seurauksena on yhä paheneva hoitajapula ja entistä pitemmät hoitojonot.

Kristillisdemokraatit ovat Suomen kaksikielisin puolue. Tästä huolimatta palvelut puolueessa eivät aina toimi täydellisesti ruotsiksi. Kuitenkaan tämä ei ole koskaan ollut ongelma, koska meillä on yhteinen halu ymmärtää toisiamme. Tarvitsemme lisää tällaista asennetta koko yhteiskuntaan ja vähemmän ikävää asennoitumista.