Paikallisuutiset

Autoille vähemmän tilaa Pietarsaaren pyöräilyohjelmassa: kehittämissuunnitelma kaventaisi ajoratoja ja söisi suuren määrän kadunvarren pysäköintipaikoista

Vastuullisuus ja kestävä liikkuminen ovat asioita, joita Pietarsaaren kaupunki on strategioissaan sitoutunut edistämään. Vuoteen 2025 ulottuvan kaupunkistrategian keskeisenä teemana on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, ja sitä kehitetään esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien ylläpidon parantamisella.

Pietarsaaren seudun ilmastostrategia vuoteen 2030 asti sisältää niin ikään kevyen liikkumisen edistämistä.

Kaupunginhallitus hyväksyi hiljattain konsulttiyritys Afry Finlandin laatiman, vuoteen 2040 ulottuvan Pietarsaaren jalankulku- ja pyöräverkon kehittämissuunnitelman.

Tarkkaan ottaen suunnitelma merkittiin tiedoksi, ja samalla päätettiin edistää jalankulku- ja pyöräliikennettä suunnitelmassa esitettyjen, rakentamiselle ja kunnossapidolle annettujen suuntaviivojen mukaisesti.

Suunnitelma käsittää lukuisia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan parantaisivat merkittävästi kevyen liikenteen edellytyksiä ja turvallisuutta Pietarsaaren keskustassa ja sen tuntumassa.

Kaupunki on melko kompakti ja katutilaltaan ahdas, joten kääntöpuolena on väistämättä useissa kohdin autoliikenteen vallan kapeneminen. Katuja pitkin saa suunnitelman mukaan edelleen autoilla, mutta esimerkiksi pysäköintipaikat katujen varsilla vähentyisivät olennaisesti, kun uusia pyöräteitä rakennettaisiin samoille vaiheille.

Pietarinpuistikosta tavoitellaan pääreittitasoista nopeaa ja sujuvaa pyöräily-yhteyttä. Suunnitelmassa ratkaisuksi suositellaan yksisuuntaisia tasoeroteltuja pyöräteitä, eli puistikon molemmin puolin tulisi eri suuntiin pyöräiltävä väylä.

Tämän seurauksena autoliikenteen ajoradat kaventuisivat. Kadunvarsipysäköinti olisi mahdollista Pietarinpuistikon länsilaidalla entiseen tapaan. Itälaidalla olisi joko pysäköintiä tai 1,8 metrin levyinen viherkaista.

Otto Malminkadun ja Visasmäen osuudelle suositellaan aluereittitasoista pyöräily-yhteyttä. Kaksisuuntainen, 2,5 metriä leveä pyörätie sijoitettaisiin katujen itälaidalle.

Tämän jälkeen Otto Malminkadulla ja Visasmäellä ei sallittaisi enää autojen kadunvarsipysäköintiä.

Isollekadulle, Puutarhakadun ja Kauppiaankadun väliselle osuudelle suositellaan ”shared space” -tyyppistä ratkaisua, joka voitaneen suomentaa ”jaetuksi tilaksi”.

Isokatu muutettaisiin yksisuuntaiseksi Puutarhakadulta lähtien niin, että ajosuunta olisi pohjoiseen eli kirkolle päin. Pyöräily olisi sallittua molempiin suuntiin.

Ajoneuvojen korkein sallittu nopeus olisi 20 kilometriä tunnissa. Pysäköinti olisi sallittua Isonkadun molemmin puolin.

Kauppiaankadulta Kanavapuistikolle kaikki kulkumuodot liikkuisivat samassa tilassa. Materiaaliratkaisuilla osoitettaisiin kyseessä olevan kävelypainotteinen rauhallisen liikkumisen alue.

Kanavapuistikolta Kirkkokadulle Isollakadulla saisi edelleen pysäköidä molemmin puolin katua. Pyöräily olisi sallittua molempiin suuntiin.

Choraeuksenkadulle suositellaan kaksisuuntaista pyörätietä kadun itäpuolelle. Pysäköinti ei olisi mahdollista Puutarhakadun ja puiston liikenneympyrän välillä.

Strengberginkadun ja Koulukadun pohjoislaidalle tulisi kaksisuuntainen pyörätie. Parkkipaikat kadunvarsilta poistuisivat.

Samoin kävisi myös Perämiehenkadulla välillä Pietarinpuistikko–Visasmäki erillisen kaksisuuntaisen pyörätien tultua.

Raatihuoneenkatu muuttuisi kaksisuuntaiseksi torin kohdalla. Näin on jo päätettykin, mutta toteutus on jäänyt odottamaan niin sanotun Irjalan korttelin rakennustöiden valmistumista.

Otto Malminkadun ja Choraeuksenkadun välinen katuosuus olisi rauhallisen liikkumisen aluetta. Torin ylittävä osuus toteutettaisiin korotettuna alueena, jolla kaikki liikkumismuodot kulkisivat samassa tilassa. Nopeusrajoitus olisi 20 kilometriä tunnissa.

Raatihuoneenkadulta poistuisivat pysäköintipaikat Pietarinpuistikon ja Otto Malminkadun välillä. Kaksisuuntainen pyörätie sijoittuisi Raatihuoneenkadun pohjoislaitaan.

Konsulttiraportissa huomautetaan, ettei kaikkia esitettyjä toimenpiteitä ole tarkoituksenmukaista toteuttaa samanaikaisesti, vaan ne voidaan tehdä vaiheittain esimerkiksi muiden korjaushankkeiden yhteydessä.

Tärkeimmiksi kehityskohteiksi suunnitelman teon yhteydessä nousivat Pietarinpuistikon, Isonkadun sekä Strengberginkadun–Koulukadun jalankulun ja pyöräliikenteen kehittäminen.

Kadunvarsipysäköinnistä jouduttaisiin luopumaan monin paikoin keskustan kaduilla. Raportissa huomautetaankin, että keskustan pysäköintipolitiikka ja kokonaisratkaisut tulee selvittää tarkemmin jatkosuunnittelussa.