Pääkirjoitukset

Toimitellen: Yhteishenki palailee pätkittäin

Blokkivaalit ja polarisaatio? Näiltä ajatuksilta ei ole voinut välttyä, kun on seurannut tuota pikaa eskaloituviin eduskuntavaaleihin johtavaa poliittista vääntöä ja väittelyä.

Puheita seuraavilla ei ole ainakaan vaikeuksia erottaa toisistaan perinteistä vasemmistoa ja oikeistoa. Edellinen ei kansalaisten palveluista tai etuuksista leikkaisi, jälkimmäinen ei jättäisi leikkaamatta tai kuten sanotaan, tehostamatta.

Ihan tarkkaan ei ole selvinnyt, mistä edellinen kaivaisi rahat ottamatta syömävelkaa, eikä kuinka monta ihmistä jälkimmäisen tehostamistoimet laittaisivat kilometritehtaalle. Päätöksillä on kääntöpuolensa, joita on ikävää kuvailla ääneen.

Vaalien alla puolueiden on pakko profiloitua erottuakseen muista. Myös puoluejohtajien uskottavuus vaatii jämäkkyyden ja oikeassaolemisen korostamista, vaikka he näyttäisivät samalla ulospäin yhteistyökyvyttömiltä.

Sitä he eivät tosiasiassa ole. Mikään puolue ei ole tässä maassa päässyt muodostamaan hallitusta yksinään. Vakaa ja varmasti myöskin oikea ennusteeni onkin, ettei niin käy nytkään.

Ääntenlaskennan päätyttyä alkaa sommitelmien sovittaminen käytäntöön. Jokaisen on pakko nöyrtyä ja syödä sanansa jossakin kohtaa, jos mielii hallituksen aitioon istumaan. Kynnyskysymystenkin edestä saattaa löytyä esteetön väylä.

Lentävän lauseen mukaan yhteisön sivistyksen taso mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpia jäseniään. Jäämme seuraamaan, kuinka hyvin tämä muistuu mieleen tositoimeen ryhdyttäessä.

Vaalien jälkeen nöyryys lisääntyy.