Mielipiteet

Maj-Len Enlundin mielipide: Kalanviljelyn vastustaminen jatkuu

Kirjoittaja on kotoisin Luodosta.

KHO, Korkein hallinto-oikeus ei ottanut allekirjoittaneen eikä Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen, Luodon kunnan eikä Vestersundsby delägarlagetin valituksia Ekofish-asiassa käsiteltäväkseen.

Mutta vastustaminen kalanviljelyä kasseilla avomerellä vastaan jatkuu. Tavalla tai toisella. Onhan muita tuomioistuimia. Meremme ja saaristomme on kaiken kovan työn arvoista.

Ecofish on kokeillut eri konsteja. Mikäli kalanviljelijä haluaa ja ylipäätään pystyisi laajentamaan, monen asian on muututtava. Kahden vuoden niin sanottu kokeilu osoittaa, ettei edes yhden kassin saalista saada sääntöjen mukaisesti korjattua.

Muutama poiminto:

Kalat siirretään kasvatuspaikalta suoraan Pietarsaaren Satamaan. Varsinainen suunniteltu paikka. Kovasti Hamnbolagetin piti asioita järjestää ja värkätä.

Satamassa kalakassi säilytetään noin viikko, kymmenen päivää. Ei yli 30 päivää.

Pietarsaaren satamasta kalat kuljetetaan edelleen perattaviksi. Ei Ådön kalasatamaan. Ådön kalasatamalla ei ole kapasiteettia eikä lupaa kuin 100 000 kilon (sisältäen myös muut kalat) käsittelemiseen.

Me, maan- ja vesiomistajat kumottiin ns. talvi(syys)säilytyspaikka Ådön edustalla. Ei meidän vesillemme !

Tässäkin kohtaa täytyy mainita, että Ruotsissa YVA:aa, ympäristövaikutusten arviointia vaaditaan, kun lupia haetaan kasvattamoille, jotka ylittävät 36 000 kiloa kalaa.

Puhutaan nykyään rehun määrästä. Selvitin asiaa (Miljöprövningsenheten, Havs och Vattenmyndighet, Sverige, Almstrand).

Sallittu rehumäärä on laskettu juuri 36 000 kilon kalan kasvattamiseen. Kalat ovat noin 3 kilon suuruisia kun ne perataan.

Mikäli rehumäärä ylittyy, kalojen kilomäärä ylittyy. Vaaditaan YVA:aa. Mikäli ylittyy, sen katsotaan olevan ympäristölle haitallista toimintaa.

Suomessa raja on 1 miljoona kiloa! Silloin vasta vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia. Siis missää mättää?

Eikö kalankasvattaja kanna vastuuta vaan laskee vain taloudellisia hyötyjä?

Virkamiehet antavat poikkeuslupia kuten kalojen säilyttämiselle satamassa, Ådön perkauspaikkana. Viime syksynä kalat lojuivat satama-altaassa 30 päivää ja sitä edellisenä vieläkin pitempään.

Näitä juttuja on viiden vuoden ajan kuunneltu. Käännelty ja väännelty. Kuka nyt enää antaisi periksi?

Työ jatkuu. Meremme ja saaristomme on sen arvoista. Emme, tai minä en anna periksi!