Paikallisuutiset

Hanna-kirja tarjolla nyt myös suomeksi: vuoden 1918 sotatalvi nähdään 10-vuotiaan pietarsaarelaistytön silmin

Vetäessään lasten lukuprojekteja kirjastonhoitajaMonica Borg-Sunabacka sai idean kertoa Pietarsaaren vuoden 1918 tapahtumista lapsille ja lasten silmin katsottuna. Sodan kylmimmät kasvot näyttäytyivät kaupungissa, kun seitsemän miestä teloitettiin tupakkatehtaan seinää vasten maaliskuussa 1918.

Heidän rikoksiksiin katsottiin kuuluminen työväenyhdistykseen ja aatteen sympatisointi. Myöhemmin tapaus on tulkittu mielivaltaisiksi murhatöiksi.

Vuonna 2019 ilmestynyt Hanna 1918 -kirja on nyt ilmestynyt myös suomeksi. Käännöstyön on tehnytRiitta Palovuori.

– Monica oli Jaakon Päivillä myymässä kirjaa. Luin sen ja ajattelin, että tämä pitää kääntää suomeksi. Ja jos jotain on tehtävä, se pitää tehdä itse, Palovuori kertoo.

Hanna on fiktiivinen hahmo, mutta ympäröivät tapahtumat ovat tosia. Monica Borg-Sunabacka sai innoituksen kirjaan Anna Bondestamin vuonna 1945 ilmestyneestä Kuilu-teoksesta, joka kuvaa elämää kahtiajakautuneessa kaupungissa.

Yli 100 vuotta sitten sota tuli myös pietarsaarelaislapsia lähelle. Teos kuvailee heidän tuntojaan ja tietojaan tapahtumista. Hannan isä on paennut uhkaavaa sotaa, eikä äiti suostu kertomaan missä tämä on – tiedon ei voi antaa levitä eikä varsinkaan lasten kautta.

– Sodasta ei tule mitään hyvää, ihmiset kärsivät pitkiä aikoja sen jälkeenkin. Sisällissota on vielä pahempaa, Borg-Sunabacka kiteyttää kirjan viestiä.

Traumaattiset tapahtumat ovat tietenkin puheenaiheina koulussa ja lasten leikeissä. Heidän on vaikea ymmärtää, miksi toiset ovat punaisia ja toiset valkoisia, ja miksi eri perheiden lapsetkin tuntuvat olevan toisiaan vastaan. Kukaan aikuinen ei vaivaudu selittämään asioiden taustoja.

Vuosien mittaan Pietarsaarenkin murhenäytelmästä vaiettiin puolin ja toisin, asia oli liian arka.

– Muistan vielä omasta nuoruudestani, että aiheesta ei ollut lupa puhua. Se oli liian vaarallista, oli paljon pelkoa ja katkeruutta, Borg-Sunabacka sanoo.

Riitta Palovuori työskentelee maahanmuuttajanuorten parissa opettaen heille Suomea. Pakolaistaustaiset lapset ja nuoret tulevat useimmiten sotaoloista. Palovuoren mukaan he tuntuvat oirehtivan yllättävän vähän: jokunen kertoo näkevänsä öisin painajaisia.

– Mielestäni heidänkin on tärkeää tietää, että Suomessa on joskus sodittu. Eräs uussuomalainen nuori ihmetteli asiaa ja sitä, että nyt on näin hyvin. Se oli hänelle tavallaan lohdutus, että näinkin voivat asiat järjestyä.

Kirjaa jaetaan Pietarsaaren kouluille ja sitä on myynnissä paikallisen kirjakaupan ja Palovuoren itsensä kautta. Omakustannetta on tukenut Pietarsaaren kulttuuritoimisto.

Kirjan kuvituksen on tehnyt Terese Bast.