Paikallisuutiset

Suoraa koronatukea Pietarsaaren seudulle 10 miljoonan euron verran: valtion avokätisyys vaikutti osaltaan myös siihen, että Pietarsaarikin luopui suunnittelemastaan veronkorotuksesta

Pietarsaaren seudun kunnat ovat saaneet yhteensä reilut 10 miljoonaa euroa valtion suoraa koronatukea, kun vuotta 2020 on vielä jonkin verran jäljellä.

Pietarsaaren osuus on noin 4,7 miljoonaa euroa. Luodolle on myönnetty noin 1,2 miljoonaa euroa, Pedersörelle noin 2,5 miljoonaa euroa ja Uudellekaarlepyylle noin 1,7 miljoonaa euroa.

Summat käyvät ilmi Helsingin Sanomien 17. marraskuuta julkaisemasta selvityksestä, jonka pohjalta myös Keskipohjanmaa-lehti uutisoi aiheesta tiistaina 24. marraskuuta.

Suomen kunnille maksetaan toistaiseksi tehtyjen päätösten mukaan puolitoista miljardia euroa ylimääräisinä valtionosuuksina.

Rahat on tarkoitettu kunnille koronan aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Muita tukia on luvassa vielä saman verran.

Pietarsaaren kaupunginhallitus runnoi pari viikkoa sitten ensi vuoden talousarvioehdotuksensa kokoon. Budjettiriihessä nähtiin harvinainen käänne, kun jo kertaalleen kaupunginvaltuuston hyväksymästä kuntaveron korotuksesta luovuttiin.

Kuntaliiton pääekonomistiMinna Punakallio arvioi tiistaina Keskipohjanmaa-lehdessä, että valtion poikkeuksellisen suuri koronatuki on osaltaan vaikuttanut kuntien tuloveroprosenttien korottamatta jättämiseen. Verotustaan kiristää ensi vuonna vain 39 kuntaa, kun vuotta aiemmin saman liikkeen tehneitä oli 53.

– Ihan yksiselitteisesti kuntien kommenteissa tuli vastaan, että koronatuet vaikuttivat asiaan eli veroprosentteja ei tarvinnut nostaa. Lisäksi kuluvan vuoden talousennuste on mennyt parempaan suuntaan. Voi taustalla olla myös kuntavaalien läheisyys, mutta se ei ainakaan niin voimakkaasti näy, Minna Punakallio totesi lehden uutisessa.

Pietarsaaren kaupunginkamreeriGunilla Höglund vakuuttaa, että valtionapu osoitetaan sinne minne se on tarkoitettukin.

Toistaiseksi kuitenkin vaikuttaa siltä, että Pietarsaari on selvinnyt verraten vähällä koronakriisistä.

– Työväenopistojen kurssimaksuja ja liikuntapuolen maksuja on jäänyt saamatta, musiikkiopiston konsertteja ei ole pidetty. Kun ihmiset tekevät etätyötä, on ollut tarpeen hankkia tietokoneita ja liittymiä. Eniten vaikutusta on varmasti ollut sote-puolella, siellä on muun muassa jouduttu palkkaamaan paljon sijaisia.

Varautumiset, järjestelyt ja tulojen poisjäänti vaikuttavat kaupungin talouteen, vaikka itse tautitilanne onkin pysytellyt kohtuullisena.

– Pietarsaaressa ei ainakaan vielä ole kovin paljon sairastuneita. Jos siihen vertaa, valtionapusumma vaikuttaa isolta.

Pietarsaari luopui jo suunnittelemastaan veronkorotuksesta, jolla olisi tienattu kaupungille 1,7 miljoonaa euroa lisää. Gunilla Höglundin mukaan viimeisimmät tiedot lisävaltionosuuksista vaikuttivat päätökseen, mutta eivät yksinään.

– Koska korona ei ollut iskenyt kaupunkiin niin pahasti, arvioimme myös, että verotulotkaan eivät ensi vuonna alene pelätyllä tavalla. Tuloveron korotusta ei nähty enää välttämättömänä.

Sosiaali- ja terveysviraston vt. johtava lääkäriPia-Maria Sjöström pystyy arvioimaan pandemian tähän mennessä hoitosektorille aiheuttamia ylimääräisiä kuluja, mutta loppulasku nähdään vasta huomattavasti tuonnempana.

– Laitamme erilliseen kustannuspaikkaan suorat koronakustannukset, eli suojavarusteet, testit ja lisähenkilöstön palkkaamisen. Niitä oli lokakuun lopussa ehkä miljoonan euron verran. Tuohon asti tiedämme aika hyvin, mutta esimerkiksi marraskuu on ollut hyvin intensiivinen, Sjöström kertoo.

Marraskuussa koronatartunnat ryöpsähtivät kasvuun erityisesti Pietarsaaren seudulla.

– Lisäksi tuloja on ollut muualla tavallista vähemmän, esimerkiksi suun terveydenhuollolla on ollut vähemmän käyttöä. Jossain vaiheessa ihmiset hakeutuvat jälleen hoitoon. Hoitovelkaa on hyvin vaikeaa arvioida, mutta paljon sitä on.

Pia-Maria Sjöströmin mukaan myös hoidon tehokkuus on kärsinyt yleisellä tasolla, kun varustautuminen koronan varalta on hidastanut toimintaa.

Sosiaali- ja terveysvirasto ei suoraan näe valtion koronatuesta euroakaan. Se voi vain arvioida kustannuksiaan ja lähettää niistä laskut jäsenkuntiin.

– Kunnat voivat tietysti käyttää suoraa koronatukea siihen. Mutta niillä on monia muitakin koronasta aiheutuvia lisäkustannuksia.

Valtion koronatuen määristä saatiin tietoa myös sote-lautakunnan ensi vuoden talousarviotyöhön, mutta tuloikseen hoitosektori ei tästä potista voi laskea mitään.

– Jos verrataan alkuperäisiin talousarvioraameihin, budjettimme on kyllä hieman korkeampi, ja osasyynä on korona. Siihen budjetoitiin noin 400 000 euroa ylimääräistä, Pia-Maria Sjöström sanoo.

Valtion koronatuki kunnille on laskettu toistaiseksi enimmäkseen asukasmääriin perustuvaksi. Tästä hyötyvät kunnat, joiden alueella tautia esiintyy vähän.

Esimerkiksi Luodossa, jossa tapauksia on asukaslukuun nähden paljon, tuki on tähän mennessä vajaat 30 000 euroa tartuntaa kohti. Vastaava luku Pietarsaaressa on noin 76 000 euroa.

Jatkossa valtiovalta kiinnittää enemmän huomiota kunnille aiheutuneisiin todellisiin kustannuksiin.