Paikallisuutiset

Jokihelmisimpukat palasivat Ähtävänjokeen: Kokeilussa pienet simpukanalut on palautettu kotiveteen. Samalla tutkitaan, miten ”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä.

Uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasten palautus Ähtävänjokeen on alkanut. Pienet simpukanalut vietiin suojaavassa reikälevyssä Ähtäväjoen jokiveteen kesäkuun alkupuolella. Ähtävänjoelle kokeilussa palautettiin yhteen paikkaan viisitoista poikasta. Poikaset on laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkko.

Levy vietiin 9. kesäkuuta tarkkaan valittuun paikkaan Ähtävänjoella ja sitä käydään säännöllisesti puhdistamassa kesän aikana. Samalla seurataan poikasten vointia ja kasvua. Vastaavanlainen levy on jätetty myös Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.

– Nyt tutkitaan, miten ”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä. Niiden kasvua seurataan ja samalla kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Suurin osa poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään, kertoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Varsinainen istutus alkaa kesällä 2021. Tuolloin raakunpoikaset palautetaan jokiveteen soralaatikossa, jolloin niitä pystytään tarkkailemaan.

Ähtävänjoen ja Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin ja ne saivat jälkeläisiä laitoskasvatuksessa. Kahden vuoden hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia.

Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019. Tänä kesänä on sitten päästy päästään kokeilemaan, kuinka 2-3 millimetrin suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään Ähtävänjoella ja Mustionjoessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nykyisissä jokivesioloissa on monta vaaraa raakunpoikasille.

– Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa ja se tukahduttaa raakun pienet poikaset.

Poikanen voi myös nousta pintaan jolloin virta vie sen mennessään.

Ongelmana ovat myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Jos lohi ei pääse nousemaan ei raakun toukalle ole lohia isännäksi, kuvaa Jouni Taskinen.

Laitoskuntoutus Konnevedellä on osoittautunut tarpeelliseksi keinoksi raakkukannan elvyttämisessä, kun jokivesien olosuhteet ovat muuttuneet ja aikuisten raakkujen lisääntymiskunto on heikentynyt.

– Laitoskuntoutuksella voidaan palauttaa jopa vanhojenkin raakkujen lisääntymiskyky. Aikaisemmin ei ole ollut keinoja huonokuntoisten raakkujen kunnon parantamiseksi, Taskinen huomauttaa.

Toimia tarvitaan, sillä tutkimusten perusteella Ähtävänjoella Pohjanmaalla raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 500000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön.

Suomen eteläisimmässä raakkujoessa, Mustionjoessa, raakkukanta on huvennut alle puoleen yhdeksässä vuodessa.

Toiminta on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia Freshabit LIFE IP – hanketta.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä