Viihde

Suomen raskaan kautta maailmalle – Helka Aninko vaihtaa heinäkuussa valkolakin kenttälakkiin

Ulkona uhkaa olla epätavallisen kylmää niin kauan kuin ennustetta riittää, lakkiaisjuhlia ei järjestä ainakaan ennen venetsialaisia ja talousviisaat povaavat maailman vajoavan kaikkien aikojen lamaan.

– Joo, kuulostaa ihan tämänhetkiseltä tilanteelta, hymähtää Pietarsaaren lukion tämän kevään ylioppilasHelka Aninko.

Hän sanoo uusien ylioppilaiden tiedostavan realiteetit, mutta tietyille tunteille ei mitään mahda.

– Lakkiaisasia harmittaa meitä valmistuvia ylioppilaita ihan sikana, koska olemme tehneet kolme vuotta työtä tämän eteen.

"Lukio oli aivan ihana, meillä oli tiivis yhteishenki." Helka Aninko

Mitä vuoden 2020 ylioppilasvuosikerta ympärillään myllertävästä poikkeusaikojen maailmasta miettii?

– Me ollaan kaikki niin erilaisia vaikka samanikäisiä ollaankin, jotkut murehtivat tosi paljon ja joitain ei kiinnosta ollenkaan. Tätä asiaa tulee koko ajan vastaan mediassa, joten kyllä se vaikuttaa.

Myllerrykset tuntuvat Permon hiljaisilla pientalokaduilla kaukaisilta, mutta vähintään huomion huutamista on alokas Helka Aningon elämään tulossa heti heinäkuussa Niinisalon varuskunnassa.

– Armeijan käyminen on ollut unelmani jo tosi kauan, asia jonka olen halunnut toteuttaa ja jota ei voi kokea missään muualla.

Moinen lähtökohta herättää epäilyksen, että siintäisikö uuden ylioppilaan – muodollinen valmistumispäivä on yhä 30. toukokuuta – haaveissa jopa upseerinura.

– No eihän sitä ikinä tiedä, mutta tuskin, Aninko nauraa.

Perheen Elsa-koiraa ilokseen ulkoiluttavan nuoren naisen akateemiset unelmat liittyvät eläinten maailmaan.

– Olen hakenut eläinlääketieteelliseen, se on myös yksi unelmistani. Nyt kirjoitusten jälkeen on lukeminen jäänyt vähälle, mutta armeijan jälkeen sitten keskityn ja yritän päästä sisään.

Pietarsaaren lukiosta Aninko sanoo jäävän mahtavat muistot.

– Lukio oli aivan ihana, meillä oli tiivis yhteishenki ja opettajat olivat ihania. Oltiin kaikki tosi läheisiä.

Pietarsaaren suurena ongelmana on väen hidas, mutta varmalta näyttävä väheneminen sekä harmaantuminen.

Kato on käynyt nimenomaan suomenkielisessä väestönosassa. Etenkin ylioppilaat lähtevät muualle opiskelemaan ja jäävät Pietarsaarta suurempaan maailmaan pysyvästi.

– Pietarsaari on sekin ihan kiva, mutta en minä tänne asumaan halua jäädä, tasapainottelee Helka Aninko.