Paikallisuutiset

Maahanmuuttajien opastusta 10 vuotta: Pietarsaaren seudun kunnilla on yhteinen kotouttamisyksikkö

On kulunut 10 vuotta siitä, kun Pietarsaaren kunnat aloittivat yhteistyön maahanmuuttajien kotouttamisessa. Viiden kunnan kotouttamisyksikkö toimii Pietarsaaren konsernijohdon alaisuudessa kaupungintalolla.

Tällä hetkellä ulkomailla syntyneitä on seudulla jo huomattava määrä.

– Pietarsaaressa heitä asuu noin 1500 eli 9 prosenttia väestöstä, naapurikunnissa ulkomaalaistaustaisia lienee pari tuhatta lisää, kaupunginjohtaja Kristina Stenman arvioi.

– Suurin osa tulijoista on tullut tänne työn, opiskelun tai avioliiton takia, kotouttamiskoordinaattoriPia Fraktman kertoo.

”Tavalliset arkiset asiat ovat outoja, ellei niitä tunne. Miten jätteet lajitellaan, miten liikenne toimii.” Pia Fraktman

– Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita tulee vuosittain 15 - 30 ja kiintiöpakolaisia voisimme ottaa vastaan satakunta vuodessa. Viime vuosina kiintiöpakolaisia on käytännössä tullut puolet tuosta määrästä vuosittain.

Kymmenessä vuodessa kotoutuksen käytännöt ovat kehittyneet. SosiaalityöntekijäAnn-Britt Kronqvist on ollut mukana toiminnassa alusta alkaen.

– Minut palkattiin viikkoa ennen kuin 36 burmalaista tuli seudulle. Siihen aikaan alku oli vaivalloista ja monimutkaisempaa... nykyisin on helpompaa, pakolaisilla on esim. henkilötunnukset jo tullessaan.

Valtio maksaa kunnille korvauksia pakolaisten vastaanotosta. Nykyisin ns. laskennallisten korvausten maksu kunnille on automatisoitu. Pakolaisten toimeentulotuen kustannukset korvataan kotouttamisajalta. Erityiskorvaukset anotaan tapauskohtaisesti.

Mihin kotouttamista sitten tarvitaan? Luulisi, että ainakin avioliiton takia muuttaneilla olisi opas paikalliseen arkeen omasta takaa.

– Tavalliset arkiset asiat ovat outoja, ellei niitä tunne, esimerkiksi joissakin maissa ei käytetä lämpimän ja kylmän veden sekoittajia kuten meillä. Pia Fraktman selittää

– Miten kerrostaloasunto siivotaan, miten jätteet lajitellaan, miten liikenteessä toimitaan, minne maksetaan sähkölasku, mistä saa terveydenhuoltoa tai muita palveluja. Kotoutusohjaajamme neuvovat ihmisiä paikan päällä.

Luonnollisesti kielikurssit ovat keskeisen tärkeä asia kotoutumisessa.

– Kuntayhteistyö on hyvä ratkaisu, Kristina Stenman sanoo.

– Yksinään pieni kunta voisi ottaa vastaan pakolaisia ehkä joka toinen vuosi, ei synny jatkuvuutta. Tällaisessa yhteisessä yksikössä on enemmän eri alojen asiantuntemusta.

Pietarsaaren seudulla maahanmuuttajille on löytynyt työtä.

– Heidän keskuudessaan työttömyysaste on seudulla keskimäärin ehkä 20 prosenttia, siis korkeampi kuin kantaväestöllä, Ann-Britt Kronqvist sanoo.

– Mutta monet yritykset palkkaavat maahanmuuttajia. Mush, Snellman, Fresh Servant, Uudenkaarlepyyn turkistarhat... myös metallialalta on löytynyt työtä. Esimerkiksi Yrkesakademissa voi opiskella hitsausta. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että pakolaisten kohdalla ei ole kyse ensisijaisesti työperäisestä maahanmuutosta.

Asuntopula ei ole erityisen polttava Pietarsaaressa. Muutama työllistynyt maahanmuuttaja kuuluu ostaneen omakotitalon.

– Ei ole toivottavaa, että kaupunkiin syntyisi pelkästään ulkomaalaisista koostuvia alueita, Pia Fraktman sanoo.

Kuuleman mukaan pääkaupunkiseutu tai ainakin isot kaupungit voivat tuntua maahanmuuttajista paremmilta asuinpaikoilta kuin pienet paikkakunnat.

Pia Fraktmanin mukaan tuo pätee usein nuoriin miehin, jotka saattavat uskoa voivansa työllistyä paremmin isoissa kaupungeissa.

– Pietarsaaren seudulle tulee lähinnä perheitä. Laskin tässä yhtenä päivänä, että vuosina 2010 - 2018 seudulle rekisteröityneistä vain neljännes oli muuttanut etelään, koko maan keskiarvo on noin 30 prosenttia. Tuosta neljäsosasta 10 prosenttia palasi seudulle 2019. Maahanmuuttaja saattaa arvella, että isoissa kaupungissa on turvallisempaa, mutta toisaalta asunto voi siellä olla kiven takana.

Pietarsaaren kotouttamisyksikkö työllistää kymmenen henkilöä.