Paikallisuutiset

Kouluratkaisut toteen vasta useamman vuoden päästä: toistaiseksi oppilaat riittävät kahteen suomenkieliseen kouluun 29Pietarsaaressa – pitemmän ajan suunnitelma työn alle

Parhaillaan istuvalla työryhmällä on kiire etsiä vaihtoehtoja Pietarsaaren kouluverkon tulevaisuuden ratkaisuiksi. Työryhmälle on annettu aikaa laatia raporttinsa marraskuun loppuun mennessä.

Käytännön toimiin varsinkin suomenkielisellä puolella uskotaan silti päästävän vasta useamman vuoden kuluttua.

– Meillä on edelleen oppilaspohjaa pitää kahta suomenkielistä alakoulua. Huonommalta näyttää 5–6 vuoden kuluttua. Siksi yritetään ajoissa miettiä, mikä on pitkän ajan ratkaisu, sivistysjohtajaJan Levander kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suomenkielistä kouluverkkoa tuskin muokataan vuoden tai kahdenkaan sisällä, vaan suuremmat ratkaisut siirtyvät useamman vuoden päähän.

– Pitkässä juoksussa pitää ehkä vähentää kouluja, mutta se ei tapahdu heti, Levander sanoo.

Ruotsinkielisellä puolella on aikataulu on kiireisempi. Bonäsin ja Vestersundinkylän koulut ovat huonommassa kunnossa.

Itälän koululle tehdään lähiaikoina perusteellinen kuntotarkastus.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kouluverkkotyöryhmä kiertää parhaillaan pietarsaarelaisia alakouluja ja kyselee oppilaiden huoltajilta ja koulujen henkilökunnalta, millä miettein nämä katsovat tulevaisuuteen.

Itälän koululle oli viime torstai-iltana kokoontunut parisenkymmentä henkeä. Kierrokset alkoivat Länsinummelta, ja välissä samanlaiset illat on pidetty Vestersundinkylän sekä Kyrkostrandin kouluilla.

Yleisöä on ollut toistaiseksi enemmän suomenkielisillä kouluilla – ei toki tungosta niilläkään.

Henki Itälässä oli lähtökohtaisesti omaa lähikoulua puoltava.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Pohjois-Itälästä on tosi pitkä matka Länsinummelle, muuan äiti sanoi.

Vanhempien kommenteissa ei karsastettu myöskään koulua, jossa molemmat kieliryhmät toimisivat rinta rinnan.

– Vuosien saatossa olen huomannut, että kieliasenteet ovat pehmentyneet. Vanhakantainen kielipolitiikka on ollut pakko unohtaa. Itse olen ajatellut, että mielellään molemmat kieliryhmät voisivat olla samassa koulussa, paikalla ollut isä kertoi.

Monissa puheenvuoroissa nostettiin esille Pietarsaaren kieliasetelman omaleimaisuus, josta voitaisiin muokata vahvuus.

KoulutoimenjohtajaJuha Paasimäki näki, että erikieliset koulut samassa rakennuksessa eivät toisi tuntikehykseen tehokkuutta, toisin sanoen opetustunteja ei voisi hyödyntää kielirajan yli.

– Mutta olisihan siitä synergiaetuja, kuten koulurakennuksen tehokas käyttö.

Henkilökunnan ja varsinkin oppilaiden uskottiin kyllä tulevan toimeen yhteisissä tiloissa. Hyvinä esimerkkinä mainittiin naapurikunnan puolella oleva Edsevön koulu sekä Pietarsaaren molemmat lukiot, joissa yhteistyöllä on saatu aikaan oikeastaan enemmän kuin odotettiinkaan.

Ongelmaksi tällaisessa ratkaisussa nähtiin kuitenkin joltisenkin pienet oppilasmäärät, jotka voisivat johtaa esimerkiksi yhdysluokkiin. Näistä eivät välttämättä kaikki oppilaiden vanhemmatkaan olisi kovin innoissaan.

Yhtenä pitkän aikavälin ratkaisuna esille nostettu yhtenäiskoulu eli 0–9-luokat käsittävä suomenkielinen koulu sai niin ikään varovaista tukea. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna sellaisen katsottiin lisäävän yhteisöllisyyttä.

– Haluaisin kuitenkin pitää pienet oppilaat vielä erillään, etteivät pääsisi kaikkea kuulemaan. Pitäisi olla kaksi eri rakennusta sitten, eräs äiti totesi.

Mikäli yhtenäiskoulua tavoiteltaisiin, se tulisi suunnitella pedagogiikka edellä, illassa esitettiin.

Yhtenäiskoulun tiellä on myös fyysisiä haasteita: sille ei ole valmista rakennusta eikä keskeistä tonttia. Eniten keskustelussa on viitattu Etelänummen kiinteistöön, jonka laajentaminen edellyttäisi viereisen, suojellun Viktorian päiväkodin tontin hyödyntämistä.

Kaikkien yhteinen toive Itälässä tuntui olevan etsiä pitkälle kestävä ratkaisu, jotta kouluverkkoon ei tarvitsisi puuttua jatkossa muutaman vuoden välein. Sen toivottiin palvelevan tasapuolisesti koko kaupunkia ja antavan myös nostetta sille.

Nopeana toimena eri kouluja voi yhdistää hallinnollisesti, mutta sivistysjohtaja Jan Levanderin mukaan toiminnallinen hyöty ja kustannusvaikutus jäävät pieniksi.

– Kaksi suunnilleen samankokoista koulua, joilla on omat rehtorit, on toiminnallisesti parempi vaihtoehto. Säästö ei olisi niin suuri, että siitä olisi paljoa apua. Suurimmat säästöt saavutetaan vain sillä, että koulukiinteistöjä on vähemmän ja että niistä päästään eroon, Levander sanoo.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä