Paikallisuutiset

Järviseutulaisilta vonkamies uittokämpälle – pietarsaarelaiset lahjoittavat perinteistä ammattia ja elinkeinoa kunnioittavan puupatsaan Evijärvelle

Puusta veistetty vonkamies patsasteli vielä viikolla pyörien päällä Järviseututalon pihamaalla Pietarsaaressa, mutta perjantaina se lähtee reissuun.

Päämääränä on Evijärven uittomieskämppä, jonka uutukaisen saunan verannalta moottorisahataiteen ylpeä näyte löytää viikonloppuna lopullisen paikkansa.

Pietarsaaren Järviseutulaiset ry. lahjoittaa yksipuisen patsaan sinne, minne se kuuluukin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kun Valijoen Heikki [Evijärvi-Seurasta] kävi puhumassa meille uittohommista, tuli vain mieleen, että mehän voimme laittaa kämpälle patsaan, pietarsaarelainenVeikko Talvitie kertoo.

Hän on toiminut hankkeen puuhamiehenä ja etsinyt sopivan jykevän kuusen tarkoitusta varten.

– Ylisen Kalervon huvilalta Öjasta se löytyi viime syksynä.

Itse veiston on suorittanut Steve Häggman Luodosta. Hän on aiemmin veistänyt kaksi karhua Järviseututalon terassille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Talvitie ihastelee työn jälkeä vuolaasti.

– Malli oli hänellä omassa päässään. Kyllä pitää miehellä olla silmää, että kun kattoo etupuolelta, näkee jo mitä taakse tulee.

Veistoon ja pintakäsittelyyn kului neljä päivää. Värikäs patsas sai pintaansa petsiä ja öljyä.

Yhtä puuta on kaikki paitsi keksi, kirves ja uittopölli.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Järviseutulaisten innostus aiheeseen on vankkaa historiallista perua. Tukkia uitettiin Evijärven kautta Pietarsaareen 1700-luvulta aina vuoteen 1967 saakka.

Evijärvi-Seura päätti nostaa perinteisen elinkeinon kunniaan ja rakensi jokisuulle alkuperäisen mallin mukaisen uittomieskämpän, joka valmistui kaksi vuotta sitten.

Ähtävänjokea pitkin Pietarsaareen on siirtynyt paitsi massoittain puuta, myös työvoimaa historian saatossa, joten siteet ovat vahvat.

Itse Veikko Talvitie ei ole pöllin päällä ollut, mutta sen sijaan uiton mahdollistavia töitä hän on nuorenpana tehnyt.

– Jo rippikouluikäisenä ja vähän vanhempana olin metsähommissa. Kun tulin 1959 armeijasta keväällä, aloin ajaa puutavaraa jokeen siitä sillalta ja tehdä laania, mihin puita saatiin jättää uittoa varten.

Hänen mielestään lahjoitettava patsas kunnioittaa vanhoja perinteitä – vieläpä hauskalla tavalla.

– Kun tämän näkee, sehän vetää naaman hymyyn, Talvitie sanoo.

Evijärvi-Seuran puheenjohtaja ja uittomieskämpän puuhamiesHeikki Valijoki on innoissaan pietarsaarelaisten lahjoituksesta.

– Tämä on ihan upeaa, ja otamme sen erittäin nöyrästi vastaan. Se, että Pietarsaaren järviseutulaiset muistavat juurensa, lämmittää mieltä.

Hän toivoo vuosisataisten siteiden säilyvän ja kehittyvän jatkossakin.

Evijärven uittomieskämpälle kuuluu pelkkää hyvää. Lähes kokonaan talkoilla rakennetun kämpän kävijämäärät ovat ylittäneet kaikki odotukset.

Keväällä valmistunut sauna on ollut myös hyvin suosittu. Kämpällä voi viettää erilaisia juhlia ja tilaisuuksia sekä yöpyä.

– Käyttöaste on aika korkealla, ja tutustujia on riittänyt ympäri Suomen. Kämpällä tapahtuu kaiken aikaa. Tukkilaisrataa ollaan siirtämässä uuteen paikkaan, ja siellä pidetään ensi kesänä tukkilaisten SM-kilpailut, Valijoki kertoo.

Viikonloppuna kämpällä vietetään venetsialaisia. Lauantai-iltana tapahtuu patsaan virallinen paljastus.

Uittoa satoja vuosia

Ähtävänjoen vesistöä on käytetty uittoon 1700-luvulta alkaen.

Vesistöä pitkin on kulkenut Järviseudulta ja Suomenselältä saakka tervaa, laivanrakennuspuuta ja saha- ja sellupuuta vuoteen 1967 saakka.

Toiminta työllisti sadoittain ihmisiä ja vaikutti merkittävästi Pietarsaaren teollistumiseen.

Uitossa työskenteli lukuisia ammattilaisia, joista vonkamiesten työ oli vaativinta.

Vonkamiehet toimivat koskivahteina ja purkivat sumia.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä