Paikallisuutiset

Anna Keskivinkka rakastui Tähtitaloon ensisilmäyksellä: - Kiinteistön arkkitehtuuri ja kolmionmuotoiset huoneet ihastuttavat

Pietarsaari

Silmä lepää kaupungin yllä Tähtitalon saunaosaston vilvoitteluparvekkeella. Hiljaista on. Horisontissa, puiden latvuston keskellä näkyy Pedersören uljas, vastatervattu kirkontorni. Yksi asukkaista,Anna Keskivinkka, 30, käy itse harvoin löylyttelemässä, mutta maisemia on hänestä kiva kivuta katselemaan kaikessa rauhassa talon saunapäivien välillä.

Sauna kerrostalon ylimmässä kerroksessa edustaa aikansa eli 1960-luvun parempaa saunakulttuuria ja Tähtitalo itsessään korkeampilaatuista rakennustaidetta alvarimaisine perusajatuksineen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kiinteistön nimi ei aivan avaudu maasta käsin, toisin kuin Tornitalo Raatihuoneenkadulla. Kummatkin ovat arkkitehti Egil Nordinin luomuksia, mutta Tähtitalo pitää nähdä lintuperspektiivistä käsin; yläilmoista katsottuna rakennus muistuttaa viisisakaraista tähteä.

Tiskikoneelle ei ole paikkaa - enkä pidä astioiden pesemisestä käsin.

Vuonna 1964 valmistunut Tähtitalo sijaitsee omassa rauhassaan keskustan kupeessa Länsinummenrinteellä, jonne satunnainenkaan kulkija ei hevillä eksy. Anna Keskivinkka muistelee hymyssä suin kuinka hän itsekin potentiaalisena asunnonostajana joutui etsiä navigaattorista ajoreittiä perille alkuvuodesta 2011.

– Ja minä kun luulin paljasjalkaisena pietarsaarelaisena tuntevani kotikaupungin kuin omat taskuni, hän heläyttää.

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ihastuin talon arkkitehtuuriin ja asunnon epäsäännöllisiin tilaratkaisuihin heti. Vuosienkin jälkeen tämä tuntuu raikkaalta, aivan toiselta kuin perinteinen kantti kertaa kantti -asunto. Totta, että esimerkiksi kolmionmuotoiset huoneet heittävät sisustukselle omat haasteensa, etenkin jos on symmetrian ystävä eikä satu olemaan mikään intohimoinen sisustaja. Omaan makuun nättiä ja viihtyisää pitää kodissa tietenkin olla, Anna Keskivinkka juttelee.

Asuntoja Tähtitalossa on 35 seitsemässä kerroksessa. Asukkaat vaihtuvat harvakseltaan ja vielä löytyy alkuperäinenkin asukas. Suurimmat asunnoista ovat päälle 78 ja pienimmät noin 40 neliötä. Anna Keskivinkka asustaa yhtä pienimmistä, kahta huonetta ja keittokomeroa neljännessä kerroksessa.

– Neliöt ovat tehokkaassa käytössä. Tänne mahtuu likimain kaikki mitä yksi ihminen ja pieni koira tarvitsevat.

Ennen muuttoa tehdyssä remontissa mm. valkoiset seinät saivat kaverikseen syvän tummanruskean tehostevärin, lattioihin asennettiin aikaa ja kulutusta kestävää tummaa parkettia myös tuomaan tilaan lisäryhtiä. Siellä täällä näkyy mediapalvelutuottajaksi opiskelevan asujan kädenjälki, mm. katonrajassa olevan kaapin peiliovia koristavat itseotetut valokuvat, joissa mallina poseeraa rakas Mila-koira eri ikäisenä. Alapuolella seisoo aina ensimmäisestä asunnosta asti mukana seurannut pieni keittiönpöytä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Miinustakin asunnosta löytyy.

– Keittokomero on liian pieni. Kyllä siinä yksi mahtuu hyvin kokkaamaan ja kaikki on kätevästi ja kirjaimellisesti käden ulottuvilla. Mutta tiskikoneelle ei ole paikkaa - enkä pidä astioiden pesemisestä käsin ollenkaan, Anna Keskivinkka naurahtaa.

– Ja jos tiskikoneen asentaisi olisi se pois muutoinkin vähästä kaappitilasta.

Eteisessä levittäytyy kaappirivistö, johon voi säilöä kausivaatteita ja muuta tarpeellista tavaraa. Myös makuuhuoneessa on mukavasti hyllytilaa vaatteille. Mutta milloinkas naisella olisi liian iso vaatekaappi, Keskivinkka pohtii hymyssäsuin.

– Kiinteistö on kokonaisuudessaan valoisa ja raikas, hyvin pidetty ja siisti. Paikat ja pinnat ovat hyvässä kunnossa. Pari vuotta sitten tehtiin julkisivuremontti ja parvekkeet uusittiin.

Asujan silmää hivelee oman kodin ikkunasta avautuva maalauksellinen maisema, missä puuston latvukset lainehtivat kuin hiljainen valtameri.

– Puusto elää vuodenaikojen rytmissä - kohta lehdet kellastuvat ja koko maisema on yhtä ruskaa. Iltojen pimetessä on kiva polttaa kynttilää ja istua sohvalla kutomassa sukkaa.

Sijaintia Anna Keskivinkka kiittelee napakympiksi. Ollaan lähellä kaupunkia, mutta siis niin omassa rauhassa, että harva tietää mikä Tähtitalo ja missä. Koiraihmisenä hän iloitsee myös alueen tarjoamista lenkkeilymahdollisuuksia.

– Alkuvuosina vieressä oli lähikauppa ja leipomo, josta tuli ihana pullan tuoksu. Kauppa suljettiin ja leipomokin muutti pois. Onneksi saatiin uusi kauppa lyhyen kävelymatkan päähän.

Vaikka Anna Keskivinkka kertoo viihtyvänsä kerrostalossa, on haaveissa alkanut siintää oma piha ja omakotitalo.

– Kerrostalo on eri elämäntilanteissani ollut paras asumismuoto tähän asti. Voisi kuitenkin olla mukavaa asua väljästi omakotitalossa, saada myös se oma piha ja perunamaa, kuuluu toive.

Juttua varten on haastateltu myös arkkitehti Ilmari Heinosta.

Tuotteliaan arkkitehdin kädenjälki elää katukuvassa

Arkkitehti Egil Nordinin kädenjälki on jäänyt elämään monin paikoin Pietarsaaren katukuvassa. Vuonna 1964 valmistuneen Tähtitalon lisäksi hän suunnitteli mm. 1962 Kråkholman asuinalueen asemakaavan ja rakennukset, jotka tänäpäivänä kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hän oli tuottelias myös kaavoittajana.

Arkkitehdit Kirsti ja Egil Nordin suunnittelivat yhdessä mm. Raatihuoneenkadulla sijaitsevan Tornitalon, jota myös pidetään yhtenä esimerkkinä korkealaatuisemmasta rakennustaiteesta 1960-luvulta. Tornitalon läntinen parvekepääty edustaa 1960-luvun funkista. Myös ns. Terazzo-kiinteistö torin laidalla oli Nordinin käsialaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä