Urheilu
Maailman nopeinta kamppailulajia harrastetaan Ähtävällä - Harrastajat esittelevät kädenväännön tekniikkaa ja ottavat mittaa toisistaan: Katso video!
ÄHTÄVÄ
Ähtäväläinen kädenvääntöä harrastavaFrank Granqvist lämmittelee lihaksiaan ennen harjoittelun aloittamista. Huolellisella lämmittelyllä hän kertoo pyrkivänsä parantamaan omaa suoritustaan.
– Lämmittelyllä voidaan vähentää myös huomattavasti riskiä muun muassa lihasrevähdyksien ja ylirasittumien saamiselle, hän lisää.
Kolmen vuoden ajan kädenvääntöä harrastanut Granqvist tutustui lajiin ensimmäisen kerran, kun hänet pyydettiin mukaan kokeilemaan kädenvääntöä ähtäväläisenEsa Poutun kellariin.
– Sieltä tämä seura on saanut alun perin alkunsa. Parhaimmillaan pienessä huoneessa kädenvääntöä harjoitteli jopa 14 paikallista kyläläistä, seuran perustajajäsen Pouttu naurahtaa.
.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }
Vuonna 2016 Ähtävään perustettiin Armsport Esse ry -kädenvääntöseura, ja samana vuonna myös ensimmäiset harjoitukset Ähtävän talolla järjestettiin.
Tänä päivänä seuralla on 31 jäsentä, ja mitaleja seuran jäsenet ovat haalineet jo 166 kappaletta, muun muassa SM- ja PM-kisoista. Tämän vuoden tammikuussa pidetyistä Jurvan Häjy Power -kilpailusta seura kahmi jo 33 mitalia.
– Viime vuonna olimme 15:sta kädenvääntöseurasta kolmanneksi paras seura SM-pisteissä. Suomessa olemme myös toiseksi suurin kädenvääntöseura heti Tampereen jälkeen, Pouttu toteaa.
Kädenvääntöä Ähtävällä harjoitellaan kaksi kertaa viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Kilpakädenvääntöön tähtäävät harjoittelevat seuran järjestämien harjoitusten lisäksi usein myös esimerkiksi kuntosalilla.
– Kädenvääntöä pidetään tyypillisesti niin sanottuna äijien lajina, mutta naiset harrastavat sitä yhtä lailla. Esimerkiksi meidän seurassamme puolentoista vuoden ajan kädenvääntöä harrastanutAnne Söderlund on voittanut muun muassa kultaa PM-kisoissa Norjassa vuonna 2018 kummallakin kädellä, kertoo ähtäväläinen seuran jäsen ja kilpailuissa tuomarinakin toimivaAnders Sandbacka.
.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }
Kädenväännön harjoittelussa pyritään hänen mukaansa kehittämään lajikohtaista tekniikkaa, nopeutta ja voimaa.
Harjoittelussa korostuu muun muassa sormien, kyynärvarsien ja selän vahvistaminen.
– Kädenvääntöä ruokapöydällä harrastavat eivät useinkaan hyödynnä selkää tai rannetta. Suorituksen tehostamiseksi tulisi kuitenkin hyödyntää koko kroppaa, Sandbacka opastaa.
Granqvist, Pouttu ja Sandbacka kertovat, että yksi tärkeimpiä taitoja kädenväännössä on kyky lukea vastustajaa.
– Kun ottaa kaveria kädestä kiinni, on pyrittävä tietämään, mitä hän aikoo tehdä. Tai sitten on itse pyrittävä ottamaan sellainen ote, joka hämää vastustajaa tekemään vääriä tulkintoja omista aikomuksista, sanoo Granqvist.
Harrastajat harmittelevat, että lajia varjostaa usein sitä kohtaan liitetyt stereotypiat. Yksi tyypillinen stereotypia on heidän mukaansa se, että laji olisi niin sanottua kapakka-kädenvääntöä.
– Kilpailutasolla pärjäämiseen vaaditaan kuitenkin satoja tunteja päämäärätietoista harjoittelua, Pouttu muistuttaa.
Moni saattaa heidän mukaansa myös erehtyä luulemaan, että lajissa pärjäävät ovat lähes aina kehonrakenteelta hyvin lihaksikkaita.
– Tässä lajissa ei juurikaan suuria lihaksia nähdä, sillä kädenvääntö on täysin tekniikkalaji. Harrastajat ovat usein enemminkin pieniä, sitkeitä kavereita, sanoo Sandbacka.
Armsport Esse ry järjestää yhteistyössä Suomen Kädenvääntöliiton kanssa seuran ensimmäiset suuret kisat, kädenväännön SM-kisat, 13.huhtikuuta Pännäisissä. Pro-sarjalaisten kilpailuosuus pidetään Vantaalla SM-kisaviikon yhteydessä heinäkuussa, muut sarjat kisataan Pännäisissä.
Maija Rahkola
Kädenvääntö yksi vanhimpia tapoja mitellä voimia
Kädenväännön alku-perästä ei ole tarkkaa historiallista tietoa, mutta sen uskotaan olevan jossain muodossa yksi vanhimmista tavoista mitellä voimia ihmiskunnan historiassa.
Maailman kädenvääntöliitto WAF (World Armwrestling Federation) perustettiin vuonna 1967 ja ensimmäiset viralliset MM-kisat järjestettiin samana vuonna Yhdysvalloissa. WAF:iin kuuluu yli 120 jäsenmaata.
Lajin valtamaita ovat Ukraina, Venäjä, Georgia, Turkki, Bulgaria ja Kazakstan sekä naisissa Ruotsi.
Suomen kädenvääntöliitto perustettiin 1990. Sen alaisuudessa toimii noin 20 seuraa, joista suurin on tamperelainen TKT-Nääsvääntö.
Suomessa on noin 250 kilpavääntäjää, jotka vuosittain kilpailevat Suomen mestaruuksista.
Kilpakädenvääntöä on harrastettu lajiin tarkoitetuilla erikoispöydillä niin istuen kuin seisten. Vuodesta 1994 kisoissa on käytetty vain seisomapöytää, liikuntarajoitteisilla edelleen istumapöytää.
Lajin EM- ja MM-kisat järjestetään vuosittain sekä oikealle että vasemmalle kädelle. Sarjat käsittävät useampia painoluokkia.
Kädenväännössä kilpaillaan seuraavissa sarjoissa: juniorit (13-18 v.), nuoret (alle 21 v.), liikuntarajoitteiset, pro-sarjalaiset, masterit (yli 40-vuotiaat), grand masterit (yli 50-vuotiaat) sekä senior grand masterit (yli 60-vuotiaat).
Lähde: Suomen Kädenvääntöliitto
Urheilu
