Paikallisuutiset

Työ ja koulutus sitouttaisivat Pietarsaareen – jos niitä olisi tarjolla

Ensimmäinen asukasfoorumi pohti suomenkielisten asukkaiden viihtyvyystekijöitä.

Työpaikoilla pitää nykyään niin kiirettä, että aikaa ammattiopiskelijoiden työhön perehdyttämiseen ei tahdo riittää, mikä muodostaa hankalan yhtälön.
Työpaikoilla pitää nykyään niin kiirettä, että aikaa ammattiopiskelijoiden työhön perehdyttämiseen ei tahdo riittää, mikä muodostaa hankalan yhtälön. Kuva: Arkisto / Liisa Ängeslevä

Pietarsaari

Viime torstai-iltana järjestetyn Pietarsaaren ensimmäisen asukasfoorumin keskeinen tavoite oli nostaa pinnalle ideoita, joilla asukkaiden osallisuutta ja viihtyvyyttä kaupungissa pyritään lisäämään.

Äänessä olivat suomenkieliset, joita oli kerääntynyt lukion tiloihin 90 hengen verran. Suomenkielisten asukkaiden heikompaa viihtyvyyttä on todistettu muun muassa vuonna 2017 tehdyn kyselyn perusteella.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Omaa kieltään puhuvat myös absoluuttiset väkilukukäyrät – suomenkielisten asukkaiden osuus on pudonnut 1980-luvun 45 prosentista kutakuinkin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Kovin monta konkreettista, tulevaisuuteen suuntaavaa ideaa illassa ei noussut esille. Ylivoimaisesti eniten puhuttiin koulutuksesta.

Toisen asteen ammattikoulutusta ei ole kotikaupungista, pienin poikkeuksin, saanut suomeksi vuosikymmeniin. Moni viittasikin pieneen populaatioon, joka ei salli useampien koulutuslinjojen perustamista, eivätkä kaikki voi tai halua kouluttautua lähihoitajiksi tai metallialalle.

Aikainen lähtö bussilla Kokkolaan ammattioppiin koettiin ainakin osittain ongelmaksi. Lääkkeeksi tarjottiin myös sellaisia ruotsin kielen valmentavia opintoja, jotka mahdollistaisivat opiskelun aloittamisen Optimassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kokkolan ammattikoulussa on ainakin maahanmuuttajille vuoden kestävää sopeuttavaa koulutusta. Kun suomenkieliset niin sisukkaasti vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toivovat sitä suomenkielistä ammattikoulutusta, olisiko ruotsin kieleen suihkuttava tai kylvettävä vuosi mahdollista? Tai jonkinlainen koulutus, jonka jälkeen huonollakin ruotsin kielen taidolla pääsisi sisälle ammattialan kieleen ja voisi osallistua ammattikoulutukseen,Ritva Karhula esitti.

Kielisuihkutuksen kannalla oli myös valtuutettuHelinä Sipinen, joka viittasi jo aiemmin tehtyyn aloitteeseen.

– Peräänkuuluttaisin etäopiskelua tai etäkursseja, jotka järjestettäisiin Optimassa. Ensimmäinen vuosi olisi tätä valmistavaa ja kielenopiskelua. Kpedu (Kokkolan ammattikoulu) ei varmasti tykkäisi siitä, että Pietarsaaren Optima ottaisi kaikki suomenkieliset siipiensä suojaan. Mutta meidän nuorten etu olisi se, että he saisivat käydä täällä koulunsa ja oppisivat kielen siinä sivussa, eikä vasta pitkien ongelmien jälkeen työpaikalla.

Ammattikoulutuksen muutoksiin liittyvään työssäoppimisen korostumiseen nähtiin liittyvän ongelmia. Harjoittelupaikat ovat kiven alla, ja pietarsaarelaisyrityksiä haastettiinkin tarjoamaan niitä ulkopaikkakunnilla opiskeleville oman paikkakunnan nuorille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Siinä varmaan yritykset voisivat toimia enemmän ja paremmin. Me tiedämme aika hyvin, keitä on lähtenyt ja minne. Jos annettaisiin tietoa, että täältä ja täältä voi hakea harjoittelupaikkaa, joku saataisiin ehkä palaamaankin Pietarsaareen,Erkki Salmu sanoi ja heitti palloa kehitysyhtiö Concordialle harjoittelupaikkojen paremmassa markkinoinnissa oman kaupungin nuorille.

Concordian viestintäpäällikköHeidi Matinlassi muistutti, että yhtiön yksi tehtävistä on auttaa yrityksiä saamaan työvoimaa ei yksin Pietarsaareen, vaan koko seudulle. Tehtävään kuuluu myös valistaa nuoria alueen tarjonnasta.

– Viime vuotisessa tutkimuksessa selvisi, että meidän nuoremme eivät tiedä, mitä työmahdollisuuksia täällä on. Yritykset haluavat kertoa, että voitte mennä muualle opiskelemaan, mutta tulkaa takaisin, koska täällä on työtä tarjolla. Teemme rekrytointikampanjoita ympäri Suomea.

Opiskelevan nuoren työssäoppimisen järjestämiseen liittyy myös ongelmia työpaikoilla. UPM:lta eläköitynytAlpo Tyni sanoi, ettei sitä ole yksinkertaista järjestää isommassakaan talossa.

– Työntekijöitä ei ole enää monta, joten ei ole opettajaa. Siihen ei ole millään lailla valmistauduttu isoilla työpaikoilla, saatikaan sitten pienillä. Täytyisi olla sellaisia henkilöitä, jotka tekevät täysipäiväisesti sitä koulutusta. Muilla ei ole mahdollisuutta kouluttaa oman työnsä ohella. Työt ovat tänään hirvittävän vaativia, ja ne vaativat jokaisen panoksen. Ei ole aikaa ulkopuolisen opettamiseen, vaikka kuinka haluaisi.

MyösOuti Jokinen halusi madaltaa kielikynnystä, että useammilla olisi mahdollisuus ammattiopetukseen kotikaupungissa.

– Lapset ovat kielikylvyssä, urheilevat molemmilla kielillä, työpaikoilla puhutaan molempia kieliä. Miksi tätä kakkosasteen koulutusta ei saada hoidettua? Koko kaupunki on täynnä viisaita miehiä ja naisiakin.

Kaupungin vaatimaton näkyminen ulospäin ja markkinointi huolettivat muutamia. Kiinnostus Lammassaaren uusiin tontteihin on ollut laimeaa, joten niiden markkinointia pendelöijille eli muilta paikkakunnalta Pietarsaaressa työssä käyville esittivätMervi Rantala ja Helinä Sipinen.

Heidi Matinlassi huomautti, että seudun markkinointiin tarvitaan jokaista asukasta.

– Jokainen olemme lähettiläitä. Meidän pitää vähän katsoa, mitä puhumme tästä kaupungista. Jokaisesta paikasta löytyy huonoja puolia. Voin sanoa että täällä on kaikkien parasta asua, aikanaan Rovaniemeltä muuttanut ja sekä Ruotsissa että Norjassa asunut Matinlassi sanoi.

Kielitaidon merkitystä ei asetettu kyseenalaiseksi. Vivahde-eroja oli suhtautumisessa arkiseen kommunikointiin, kuten asiakaspalvelutilanteisiin.

– Meidän suomenkielisten täytyisi tehdä erikoisesti työtä ruotsin kielen osaamisen eteen, jotta kieli tulisi haltuun ainakin niin, että ymmärtäisimme sitä. Muuten tulee ongelmia. Olin itse reilusti kaksikymppinen, ennen kuin uskalsin alkaa puhua ruotsia. Ruotsinkielisten kunniaksi on sanottava, että kukaan ei ole koskaan nauranut kielitaidolleni, lukion rehtoriHannu Sulkakoski totesi.

Erkki Salmu oli hieman eri linjoilla.

– Kun olen suomenkielinen äidinkieleltäni, niin haluan palvelun myös omalla äidinkielelläni. Olen ollut palveluammatissa reilut 40 vuotta ja palvellut asiakasta hänen kielellään, suomeksi ruotsiksi tai englanniksi.

Viihtyminen tai viihtymättömyys koostuu monista pienistä tekijöistä, summasiRami Lehtola. Kohtelu voidaan kokea epäreiluksi ja työnsaanti tai asiakaspalvelu vaikeaksi suomen kielellä. Kankea byrokratia, kireät lupavaatimukset rakennuslupaa haettaessa tai venepaikkojen nousevat vuokratkin voivat laskea mielialaa.

Yllättäenkin paljon puhutut terveydenhuollon palvelut saivat vain satunnaista huomiota keskustelussa.

Kari Koskelan mielestä suomenkielisten määrän lasku johtaa moniin yksittäisiin asioihin seurakuntatoiminnassa, poliittisessa päätöksenteossa ja koulutuksessa, mitkä puolestaan kokonaisuutena vähentävät viihtyvyystekijöitä.

– Kysyisinkin, mitä voisimme yhdessä tehdä viihtyäksemme paremmin. Me olemme kaikki pietarsaarelaisia, ja kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia kulttuuripalveluissa, musiikissa ja liikunnassa. Käytämmekö niitä? Koskela kyseli.

ps@pietarsaarensanomat.fi

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä