Kulttuuri

Uudet muistot siivittävät St. Petersaarta – nyt osataan jo katsoa lähelle

Keikkalavalle taas nousevasta St. Petersaaresta noin puolet eli Kari Ilmonen (vas.) , Simo Vasanoja, Heimo Riihimäki, Jan Stenhäll ja Ari-Matti Lepistö.
Keikkalavalle taas nousevasta St. Petersaaresta noin puolet eli Kari Ilmonen (vas.) , Simo Vasanoja, Heimo Riihimäki, Jan Stenhäll ja Ari-Matti Lepistö. Kuva: Pentti Höri

Pentti Höri

Puolisen vuotta kesti studiorypistys tällä kertaa. St. Petersaari on julkaissut albumillisen uutta musiikkia, ja juhlistaa tapausta isolla kokoonpanolla Pietarsaaressa 29. syyskuuta.

Keikalla nähdään kaikkiaan kymmenkunta muusikkoa. "Suurperhe" eroaa kooltaan olennaisesti akustisesta ryhmästä, joka on viime vuosina keikkaillut jossakin määrin ahkerammin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Samalla St. Petersaari ohittaa kutakuinkin 40-vuotisen olemassaolonsa rajapyykin.

"Mitä järkeä siinä on sitten, katsella jonnekin meren ja mantereiden yli? Eikä välttämättä hoida sitä lähintä elämässä." Kari Ilmonen

Yhtyeen ura jakautuu jyrkästi kahteen osaan. Vuonna 1978 perustettu St. Petersaari vaikutti 80-luvun taitteessa kahden lp-levyn verran, kunnes vaikeudet pitää ympäri Suomea hajaantunut bändi koossa johtivat lopettamiseen.

Uusi tuleminen nähtiin niinkin myöhään kuin kesällä 2007, jolloin yhtye kokoontui comeback-keikalle Pietarsaaren Jaakon Päiville. Tamperelainen Rocket Records julkaisi vuonna 2010 kokoomalevyn Miehen tie kolmen vuosikymmenen takaisista hiteistä.

Uutta musiikkia julkaistiin viisi vuotta sitten albumilla Kello käy, ja nyt oli jälleen tuoreen albumin aika. Uusia muistoja saatiin valmiiksi syyskuun alussa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jaakonpäiväkonsertti oli jonkinlainen käännekohta St. Petersaaren historiassa. Sen tuottama hyvä fiilinki jäi päälle, ja siitä lähtien bändi on harjoitellut enemmän tai vähemmän säännöllisesti.

– Tähän on jäänyt jotenkin koukkuun, vaikka hiljaisempiakin periodeja on ollut, säveltäjä-sanoittajaKari Ilmonen sanoo.

Soittaminen on periaatteessa joukolle kutsumusharrastus, vaikka tiettyä tavoitteellisuutta on esiintynyt sekä keikkojen että levyttämisen suuntaan.

– Ehkä molemmat ovat olleet mielessä, mutta onko levynteko kauhean realistista, ja saako siihen mahdollisuuden? Se on iso ja kallis prosessi, jossa levy-yhtiö ottaa riskejä. Mutta niitähän pienentää se, että osallistumme itsekin kustannuksiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rikastumisen toivossa porukka ei treenaa eikä levytä.

– Pitkällä kaarella kun lähtee nuoruudesta liikkeelle ja laskee kaikki elämänkuviot, niin taloudellisesti tappiolle menee. Mutta miten sen nyt haluaa laskea? Henkisesti ja sosiaalisestihan tämä on ollut mahtavaa. Ollaan pysytty virkeinä tämän musiikin ansiosta, Ilmonen sanoo.

– Ja kun laulun vaikkapa äänittää studiossa, tullaan yhdenlaiseen prosessin päätökseen. Ei tarvitse enää jahkailla, mitä sille voisi tehdä. Tietysti voi katua ja miettiä, että voiko sen tehdä toisinkin,Heimo Riihimäki tuumii.

Hän ja Ilmonen jakavat suunnilleen puoliksi uuden levyn sävellykset ja sanoitukset. Kumpaisenkin tunnistettava tyyli on tallella.

Lisäväriä levyn antiin tuovat Simo Vasanojan kynästä olevat kaksi kappaletta.

Neljässäkymmenessä vuodessa lähinnä studiotekniikka on muuttunut, muutoin St. Petersaari on pysynyt sangen uskollisena tyylilleen, jota joskus ammoin muun muassa Hesari luonnehti "akustiseksi punkiksi pietarsaarelaisittain".

Itse orkesteri katsoo helpoimmaksi nimetä musiikkinsa folkrockiksi. Se kun taipuu myös mukavasti pienelle akustiselle kokoonpanolle.

Isoin muutos on vuosien saatossa tapahtunut laulujen aiheissa. Makrosta on tullut mikroa. Vanhat julistukset naurattavat miehiä toisinaan.

– Nuorena tein muutamia niin sanottuja yhteiskunnallisia tekstejä, mutta sellainen joutavana vaahtoamisena pitämäni on jäänyt kyllä pois. Minulla ainakin lipsahtaa nykyään tuonne parisuhteen puolelle, Kari Ilmonen sanoo.

Nuorena miehenä hän kertoo tähyilleensä median välityksellä kauas latinalaisen Amerikan oloihin ja olleensa erittäin, erittäin huolestunut.

– Samanaikaisesti saatoin polttaa siltoja tuosta vierestä. Mitä järkeä siinä on sitten, katsella jonnekin meren ja mantereiden yli? Eikä välttämättä hoida sitä lähintä elämässä.

– Se on tämä iän vaikutus... olisihan surullista, suorastaan järkyttävää, ellemme muuttuisi koskaan mihinkään suuntaan, Riihimäki säestää.

Ilmonen kirjoittaa myös runoja ahkerasti. Laulun ja runon kirjoittaminen ovat hänen mielestään kaksi tyystin eri asiaa.

– Teen aina sävellyksen ensiksi, ja tietysti se kehystää ja kahlitsee tekstin tekemistä kovastikin. Kun taas kirjallisessa lyriikassa on puhdas paperi edessä. Ei ole mitään muuta kuin nämä freudilaiset alkuvoimat. Ei ole muotorajoitteita. Kirjallisessa runossa ei ole mitään riimityksiä, sen sijaan musiikillisessa niitä on hyvä olla, että ne soivatkin välillä.

Molemmilla on edelleen plakkarissaan uudelta levyltä yli jääneitä biisejä. Sen tarkempaa suunnitelmaa tulevaisuudesta bändillä ei ole. Varsinkin ison bändin organisointi ei ole ihan yksinkertaista puuhaa, mutta St. Petersaari ei kieltäydy keikasta, jos sen järjestämiseen saadaan ulkopuolistakin apua.

St. Petersaari

St. Petersaari omalla tiellään jo 40 vuotta

Nuoret muusikot perustivat yhtyeen Pietarsaaressa vuonna 1978. Vuotta myöhemmin se sijoittui toiseksi rockin keskityylin SM-kisassa.

Levyt Miehen tie (1980), Tämänkin laulun jälkeen (1982), Miehen tie (kokoomalevy 2010), Kello käy (2013), Uusia muistoja (2018).

Uudella levyllä esiintyvät Kari Ilmonen (laulu, akustinen kitara, huuliharppu), Heimo Riihimäki (laulu, akustinen kitara, mandoliini, tinapilli), Simo Vasanoja (laulu, kosketinsoittimet), Jan Stenhäll (rummut, perkussiot), Ari-Matti Lepistö (basso), Hannu Pirttimaa (basso), Roope Forss (laulu, sähkökitara, akustinen kitara), Tarja Huntus (viulu), Iina-Kaisa Rasmus (laulu, tinapilli), Michele Uccheddu (congarummut), Jan-Anders Barkar (bodhrán).

Levynjulkistamiskeikka lauantaina 29.9. Black Sheep Pubissa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä